Ero sivun ”Evakuointi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 109.240.91.145 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jaalei tekemään versioon.
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Evakot Suomessa: typo, typos fixed: jäljellej → jäljelle j using AWB
Rivi 13:
{{Pääartikkeli|[[Siirtoväki]]}}
[[Tiedosto:Evakoita Sodankylässä.jpg|thumb|right|300px|Evakoita Sodankylässä pakenemassa saksalaisia joukkoja syksyllä 1944.]]
[[Suomi|Suomessa]] evakkotaipaleelle joutui lähtemään noin 430 000 henkeä [[talvisota|talvisodan]] alkaessa [[1939]]. [[jatkosota|Jatkosodan]] aikana takaisin [[Luovutettu Karjala|luovutettuun Karjalaan]] palanneet joutuivat uudestaan evakkoon [[1944]] ja lisäksi evakkoon lähtivät [[Petsamo]]n asukkaat.
 
Luovutetuille alueille jäi odottamaan uusien isäntien tuloa 19 henkilöä, joista 14 oli [[Muolaa]]sta ja [[Petsamo]]sta. Näillä alueilla oli jo vanhastaan venäläisasutusta, mikä mahdollisesti oli syy jäämiseen.<ref>Helsingin kaupunginkirjasto. Kysy mitä vain: [http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=af1e443b-6ea8-4653-8f10-d8ec902433b2 Vain 19 jäi luovutetuille alueille]. Viitattu 4.2.2009.</ref>
 
Luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleenasutetuista evakoista käytetään nimitystä [[siirtoväki]]. Osa maataloudesta elantonsa saavasta luovutettujen alueiden väestöstä määrättiin asettumaan asumaan [[asutustila|asuin- tai viljelyskäyttöön tarkoitetuille pientiloille]], osa kaupunkeihin. Maapohja oli yleensä valtion omistamaa, tai se pakkolunastettiin yksityistiloita, erityisesti rappiotiloilta. Uudet kotitilansa siirtoväki sai omistukseensa korvauksena rajan taakse jätetystä omaisuudesta.<ref>YLE [http://www.yle.fi/teema/karjala/mediagalleria.php Maanhankintalaki ja asutustilat], viitattu 9.7.2007</ref> Varsinainen evakuointi koski vain maataloudesta elantonsa saavaa siirtoväkeä, muu siirtoväki sai asettua Suomen jäljelle jääneillä alueilla vapaasti minne halusi, tosin sillekin myönnettiin joitakin etuuksia muun muassa asunnon hankkimiseen ja koko luovutetun alueen väestö oli velvollinen siirtymään Suomen jäljellejääneellejäljelle jääneelle alueelle.
 
Suomen ja Neuvostoliiton aselevon astuttua voimaan, [[Lapin sota |Lapin sodan]] alkuvaiheessa evakuoitiin saksalaisjoukkojen miehittämältä alueelta [[Lapin lääni]]stä ja [[Oulun lääni]]n pohjoisosista lähes koko väestö, 56&nbsp;500 henkeä [[Ruotsi]]in ja 111&nbsp;500 henkeä Pohjanmaalle. Evakot palasivat asuinseuduilleen, mutta saksalaisten [[poltetun maan taktiikka]] oli tuhonnut suuren osan Lapin rakennuskantaa ja aiheutti mittavat jälleenrakennustyöt.
 
== Lähteet ==