Ero sivun ”Gupta-valtakunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Botti korvasi tiedoston ChandraguptaII.JPG tiedostolla Two_Gold_coins_of_Chandragupta_II.jpg. Korvaamista pyysi käyttäjä CommonsDelinker. Syy: File renamed: Criterion 2.
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p linkki täsmennyssivuun Arabia using AWB
Rivi 9:
|tunnus =
|tunnus-teksti =
|sijainti = [[Kuva:Guptaempire fin.gif|right|300px|thumb|]]
|sijainti-selite = Gupta-valtakunnan suurin laajuus ja vasallialueet 400-luvun alussa.
|vuosi_alku = n. 300
Rivi 65:
[[Kuva:Guptaempire origin fin.jpg|left|250px|thumb|Intian poliittinen tilanne Gupta-valtakunnan alkuaikoina.]]
===Valtakunnan synty===
Guptat nousivat valtaan sekavan aikakauden päätteeksi, eikä heidän dynastiansa ensimmäisistä vaiheista ole juurikaan varmaa tietoa. [[Maurya-valtakunta]] oli romahtanut lopullisesti jo 400 vuotta aikaisemmin, ja Intian itäosat olivat olleet siitä asti hajaannuksen tilassa. Länsiosissa [[Baktria]]n, [[Sātavāhana]]n, [[Šaka]]n ja [[Kushana]]n valtiot olivat vuoron perään yrittäneet yhdistää Intiaa, mutta epäonnistuneet. <ref name="MHI">{{Kirjaviite | Tekijä=Sinharaja Tammita-Delgoda| Nimike=Matkaopas historiaan: Intia| Vuosi=1996| Julkaisija= Gummerus Oy| Tunniste=ISBN 951-579-031-X}}</ref>
 
Guptien alkuperäisestä valtaannoususta ei ole mitään tietoa. Ensimmäinen tunnettu Guptahallitsija on Sri-Gupta. Hän on ilmeisesti hallinnut pientä ruhtinaskuntaa [[Magadha]]n entisillä ydinalueilla pääkaupunkinaan [[Patna|Pataliputra]]. Hänestä tiedetään eräässä temppelissä olevan kirjoituksen perusteella, joka kertoo Sri-Guptan rakentaneen temppelin buddhalaisia pyhiinvaeltajia varten.<ref name="RAHA">{{Verkkoviite|Nimeke=Gupta Empire of India
Rivi 79:
{| border="1" | align="right"
|-
|align=center colspan=2 style="background:#ccf"| '''Guptahallitsijoiden arvioidut hallintokaudet'''<ref name="MHI"/>, <ref name="pitkä">{{Verkkoviite | Nimeke=The operative milieu of merchants and the role of the state in Gupta Bengal| Osoite=http://www.asiaticsociety.org.bd/journals/Golden_jubilee_vol/articles/H_461%20(Lina).htm | Ajankohta=2005 | Julkaisija =Asiatic Society of Bangladesh| Luettu=29.elokuuta 2007}}</ref>, <ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Nalanda | Osoite=http://www.ancientworlds.net/aw/Places/Place/625764 | Ajankohta= | Julkaisija =AncientWorlds LLC | Luettu=29.elokuuta 2007}}</ref>
|-
! style="background-color:#FFD700" | Kuningas
Rivi 120:
Samudraguptan vanhempi poika Ramagupta ei ollut isänsä veroinen hallitsija. Hän yritti vuorostaan valloittaa Šaka-valtiota, mutta kärsi nöyryyttävän tappion. 500-luvulla kirjoitetun näytelmän mukaan Ramaguptan veli Chandragupta onnistui murhaamaan Šakan kuninkaan, mutta joutui riitoihin veljensä kanssa. Lopulta hän joutui murhauttamaan tämänkin ja nousi valtaistuimelle. Tarina voi olla liioiteltu, mutta joka tapauksessa Chandragupta II:sta tuli Gupta-valtakunnan hallitsija hämärissä olosuhteissa vuonna 375.<ref name="MHI"/>
 
Chandragupta II:n kaudella Gupta-valtakunta saavutti huippunsa. Hän onnistui siinä, missä edeltäjänsä eivät, ja sai vuonna 409 viimein liitettyä Šakan Guptien hallitsemaan alueeseen. Tämä rikastutti valtakuntaa, sillä se sai nyt haltuunsa tuottoisan [[ArabiaArabit|Arabian]]n kanssa käytävän kaupan. Chandragupta II ei yrittänytkään valloittaa Etelä-Intian alueita, vaan tyytyi siihen, että ne tunnustivat Guptien yliherruuden. Hän myös antoi tyttärensä [[Deccan]]in hallitsijan puolisoksi. Valtakunta oli sisäisesti rauhallinen. Kiinalaisen munkin [[Fa Xian]]in mukaan lakeja kunnioitettiin, hallinto oli lempeää ja kauppa ja kulkuyhteydet olivat hyvin järjestetyt. Chandragupta myös jatkoi isänsä aloittamaa kulttuurin suosimista. Hänen hovissaan oli lahjakkaita kirjailijoita ja taiteilijoita, ja myös tieteenharjoittajia tuettiin.<ref name="MHI"/>
 
===Kumaragupta I (415–454) ja Skandagupta (454–467)===
Rivi 133:
==Talous==
[[Kuva:Guptaempire trade fin.jpg|right|400px|thumb|Gupta-valtakunnan pääasialliset kauppayhteydet ja kauppatavarat.]]
Maatalous oli Gupta-valtakunnan pääelinkeino ja talouden perusta. Kuninkaan omistamilla mailla asuvien viljelijöiden tuli maksaa kuudesosa tuotannostaan valtiolle. Itsenäiset maanomistajat saattoivat maksaa veron myös maalahjoituksin. Maanomistajilta vaadittiin myös työvoimaa yhdeksi päiväksi joka kuukausi julkisia töitä, kuten kastelujärjestelmien ja teiden ylläpitoa varten. Maatalouden lisäksi talouden toiseksi tukijalaksi alkoi nousta käsityöläisyys ja työpajateollisuus. Maurya-kauteen verrattuna käsityöläisiä oli enemmän, ja valtio ei säännellyt teollisuutta yhtä paljon. Tärkeimpien alojen suurimmat yksiköt, kuten kaivokset, rahapajat ja suuret kutomot, olivat yhä valtion omistuksessa, mutta muuten yrittäminen oli melko vapaata. Syntyi ammattikiltoja, joilla oli etenkin kaupungeissa valtaa neuvostoja valittaessa. Käsityöläisten oli maksettava voitoistaan kuudesosa valtiolle. Tärkeimpiä aloja olivat metallintyöstö ja kangasteollisuus, joka tuotti silkkiä, villaa, pellavaa, [[musliini]]a ja [[kaliko]]ota. Myös norsunluusta tehtyjä koriste-esineitä tuotettiin paljon. Valtioon syntyi rikas keskiluokka, mikä entisestään lisäsi kysyntää. Vaurastuminen lisäsi kiinnostusta taiteeseen ja tieteeseen, kun yhä useammalle jäi vapaa-aikaa ja varaa ostaa taidetta.<ref name="MHI"/>, <ref name="IK">{{Kirjaviite | Tekijä=Asko Parpola (toimittaja)| Nimike=Intian kulttuuri| Vuosi=2005| Julkaisija= Otava Oy| Tunniste=ISBN 951-1-18365-6}}</ref>
 
[[Kuva:Two Gold coins of Chandragupta II.jpg|left|300px|thumb|Chandragupta II:n kultarahoja.]]
Rivi 143:
Mayrua-kaudella alkanut buddhalaisuuden leviäminen näkyi Gupta-kaudella yhteiskunnassa. Lainsäädäntö oli humaanimpaa, eikä valtio kontrolloinut kansaa entiseen tapaan. Valtakunnassa vieraillut [[Fa Xian]] kirjoitti: ''"Ihmiset ovat vauraita ja tyytyväisiä, ilman rekisteröintiä tai virallisia rajoituksia."'' Kuolemanrangaistuksia oli vähennetty ja sakkorangaistukset yleistyivät. Buddhalaisuuden merkitys uskontona oli kuitenkin vähentynyt. Hallitus tuki avoimesti [[hindulaisuus|hindulaisuutta]], kuitenkaan syrjimättä muita uskontoja, etenkään buddhalaista papistoa, joka oli vaikutusvaltaisessa asemassa. Hindulaiset temppelit yleistyivät ja niitä alettiin rakentaa kivestä. Kansa alkoi palvoa pääasiassa hindulaisia jumalia, etenkin [[Shiva]]a ja [[Vishnu]]a. Gupta-kaudella myös merkittävimmät hindulaiset teokset koottiin kirjoiksi hallinnon johdolla. [[Mahabharata]] koottiin nykymuotoonsa ja kaikki Vishnun ja Shivan myytit koottiin kokoelmaan, joka tunnetaan [[Puranat]]-nimellä. Hindulaisuuden merkittävä asema näkyy siinä, että lakeja alettiin perustella hindulaisilla teksteillä.<ref name="MHI"/>
 
Uskonnollisen kirjallisuuden lisäksi syntyivät Intian historian merkittävimmät maallisen kirjallisuuden teokset. Kirjallisuuden pääkieleksi oli hindulaisuuden vahvistumisen myötä vakiintunut [[sanskrit]]. Kuuluisin, "Intian [[William Shakespeare|Shakespeareksi]]" sanottu kirjailija oli [[Kalidasa]]. Hänen tunnetuin teos on ''Shakuntala''-näytelmä, toinen kuuluisa teos on runoelma ''Meghaduta'' ({{k-fi|Pilvisanansaattaja}}). Kalisadan lisäksi oli myös monia muita kirjailijoita. Kirjallisuuden päätehtäväksi katsottiin viihdyttäminen, niinpä näytelmäkirjallisuutta ja romanttisia komedioita oli suurin osa tuotannosta. Poikkeus valtavirrassa oli Shudrakan kirjoittama tragedia. Kuuluisa teos on myös ''Vatsyayanan'' kirjoittama [[Kamasutra]], joka kuvaa rakastamisen ja rakastelun taitoa. Se ilmentää myös hyvin ajan keski- ja yläluokan elämää.<ref name="MHI"/>, <ref name="IK"/>
 
[[Kuva:Indischer Maler des 6. Jahrhunderts 001.jpg|left|300px|thumb|Fresko Ajantan luolista.]]
[[Kuva:Ajanta Entrance cave 17.jpg|right|300px|thumb|Kattomaalauksia Ajantan luolista.]]
Veistotaiteessa vallitsevaksi tyylisuunnaksi tuli ihmisvartalon abstraktimpi kuvaaminen aiemman konkreettisen tarkkuuden sijaan. Kauden veistoksissa on seesteinen ja tyyni vaikutelma. Veistotaide oli kiinteästi yhteydessä uskontoon, suurin osa veistoksista esittää Buddhaa tai hindulaisuuden jumalia. Buddha-veistoksille tunnusomaista on Buddhan pukeminen ohueen, ihonmyötäiseen pukuun. Ajan arkkitehtuurista ei ole temppeleiden lisäksi paljon muuta jäljellä, sillä puu oli edelleen yleinen rakennusmateriaali kiven ja tiilen ohella, ja suurin osa ajan rakennuksista on tuhoutunut myöhemmin. Temppeleiden lisäksi arkkitehtuuria on näkyvissä parhaiten [[Ajanta|Ajantan luolissa]], joissa on myös paljon säilynyttä maalaustaidetta. [[Mumbai]]sta luoteeseen sijaitseviin kallioihin on louhittu valtava määrä pylvässaleja ja temppeleitä, ja luolien suuaukot on koristeltu runsaasti. Luolien maalaukset kuvastavat ajan ylhäisöelämää. Niiden aiheena ovat jumalat, ruhtinaat, rakkauskohtaukset ja juhlat. Aihevalinnoissa näkyy ylhäisön kiinnostus taiteeseen ja heidän sille antama tuki.<ref name="MHI"/>
<br {{clear="all"/>}}
 
==Tiede==
Rivi 154:
Gupta-aikakaudella tieteiden kehitys Intiassa oli nopeaa. Syynä tähän voidaan pitää tutkimusta sponsoroivan yläluokan vaurautta ja valtakunnan rauhantilaa, mikä antoi tutkijoille mahdollisuuden perehtyä rauhassa tieteeseen. Erityisesti matematiikka kehittyi.<ref name="MHI"/> Intialaiset olivat tietoisia [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] tehdystä tutkimuksesta ja pystyivät hyödyntämään sitä. Babylonialaiset olivat ottaneet nollan käyttöön jo noin 500-luvulla eaa., ja se oli levinnyt Intiaan. Euroopassa nolla oli torjuttu filosofisista syistä, mutta Intiassa se hyväksyttiin, kuuluihan tyhjyys hindulaisuuden ja buddhalaisuuden mukaan elämän tavoitteisiin. Gupta-kauden intialaiset ottivat ensimmäisinä maailmassa käyttöön negatiiviset luvut ja desimaalijärjestelmän, joka myöhemmin nollan yhteydessä levisi arabialaisten kautta Eurooppaan. [[Pii (vakio)|Piin]] arvoksi he laskivat 3+177/1250 (=3,1416; oikea arvo 3,141592654...).<ref name="nolla">{{Kirjaviite | Tekijä=Charles Seife | Nimike=Nollan elämäkerta | Vuosi=2000 | Julkaisija=WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-25065-1}}</ref>
 
Gupta-kauden matemaatikot eivät olleet kreikkalaisten tavoin kiinnostuneita [[Euklidinen geometria|euklidisesta geometriasta]], vaan keskittyivät [[algebra]]an ja tähtitieteessä tarvittavaan matematiikkaan. <ref name="nolla"/> Gupta-kaudella opittiin ratkaisemaan [[yhtälöryhmä|ensimmäisen asteen yhtälöryhmiä]] ja yksinkertaisia [[toisen asteen yhtälö]]itä. [[Trigonometria]]a kehitettiin tähtitieteen laskuja varten pitkälle. Kuuluisimpia tähtitieteilijä-matemaatikkoja olivat Varahamihira ja [[Aryabhata]], joka mahdollisesti otti nollan käyttöön desimaaliluvuissa. Hän totesi myös ensimmäisenä intialaisena Maan olevan pyöreä, pyörivän akselinsa ympäri ja kiertävän auringon ympäri. Hän selitti kuunpimennyksen syyn ensimmäisenä oikein.<ref name="MHI"/>, <ref name="IK"/>
 
Tieteiden harjoitus ei ollut pelkästään ruhtinaiden hyväntahtoisuuden varassa, vaan Gupta-kaudella Intiaan perustettiin monia yliopistoja, joista monet toimivat luostarien yhteydessä. Kuuluisin oli pääkaupungin Pataliputran lähellä sijaitseva Nalandan buddhalaisluostari, joka on myöhemmin tuhoutunut. Luostari oli perustettu jo 400-luvulla eaa., mutta yliopisto kasvoi merkittäväksi vasta Gupta-kaudella. Sen maine kiiri Kiinaan asti, ja kaivausten perusteella luostarissa ja yliopistossa on ollut enimmillään jopa 10&nbsp;000 opiskelijaa ja munkkia.<ref name="MHI"/>