Ero sivun ”Urin kolmas dynastia” versioiden välillä

p
linkki täsmennyssivuun Arabia using AWB
(→‎Katso myös: linkit ovat jo ylempänä)
p (linkki täsmennyssivuun Arabia using AWB)
[[Kuva:Ur3.JPG|thumb|250 px|[[Ur]]in kolmannen dynastian aikaisia kaupunkeja [[Irak]]in alueen [[satelliittikuva]]n päälle merkittynä.]]
 
'''Urin kolmas dynastia''' hallitsi [[Sumer]]ia [[Vanha aika|vanhalla ajalla]] nykyisessä Etelä-[[Irak]]issa noin 2112–1950 eaa. Tänä Uus-Sumerin aikana maa kukoisti, syntyi eräänlainen Urin johtama [[imperiumi]]. Sumerin [[kulttuuri]] elpyi [[akkad|akkadilaisajan]]ilaisajan jälkeen, maassa
vallitsi eräänlainen [[renessanssi]].
 
Kirjallisuudessa oli uskonnollisia hymnikokoisia, eeppisiä runoja joissa sumerit ihannoivat mennyttä sankariaikaa. Kiistakeskusteluissa oli jonkinlaista kulttuurifilosofiaa.
 
Urin kolmas dynastia ulotti valtansa ainakin Keski- ja Etelä-[[Mesopotamia]]an Šulgi laajensi Sumerin Assyriaan ja Elamiin ja [[Tigris]]in toiselle puolelle. Sumerin vallan alla oli muun muassa merkittävä kaupunki [[Eshnunna]] pohjoisessa itäisessä Mesopotamiassa. Valta ulottui niinkin pohjoiseen kuin [[Jezira]]an. Kauppaa käytiin meritse muun muassa [[ma-gur|kaislalaivoilla]] [[Bahrain]]iin, [[Oman]]iin ja [[Indus-kulttuuri]]n alueelle eli [[Dilmun]]iin, [[Makan]]iin ja [[Meluhha]]an, ja myös Etelä-[[ArabiaArabian niemimaa|Arabiaan]]an ja[[Välimeri|Välimerelle]].<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, sivu 316-, Etu-Aasian varhaiset korkeakulttuurit, Urin kolmas dynastia</ref>
 
Sumerilaista kulttuuria edistettiin, mutta akkadilainen vaikutus näkyi joka puolella. Lähes kaikki kuninkaalliset nimet olivat akkadilaisia, ja uusien kaupunkien nimet olivat akkadinkielisiä.
== Tuho==
 
[[Ur]]in kolmas dynastia romahti [[Ibbi-Sin]]-nimisen kuninkaan aikana ehkä 2004 eaa., viimeistään 1940 eaa. <ref>Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat sivu 207-, Urin häviö</ref> Eräs virkamies kaappasi vallan Lagašissa, joka tuotti Uriin suuria määriä viljaa. Koska Urin vilja-aitta oli kapinallisen käsissä, Urissa oli nälänhätä. Kuningas Ibbi-Sinin luottomies, [[Mari (Mesopotamia)|Mari]]sta kotoisin oleva [[Ishbi-Erra]] lähti ostamaan viljaa, mutta ostettuaan viljan Ishbi-Erra kaappasi [[Nippur]]in kaupungin julistautuen siellä kuninkaaksi ja alkoi sieltä käsin hiillostaa Uria. Ibbi-Sin pystyi voittamaan vielä maata uhkaavat [[elam]]ilaiset ja [[amorilaiset]], mutta Urissa oli nälänhätä ja kulkutauteja, ja maaseuduilla oli tuhoisia tulvia. Talonpojat pakenivat linnoitettuihin kaupunkeihin amorilaisia pakoon. Urin hallinto romahti, ja ihmiset asettuivat amorilaisten herrojen puolelle. Ibbi-Sinin viimeistä edellisenä hallitusvuonna kuu pimeni. Elamilaiset hyökkäsivät maahan 2004, ja Ibbi-Sin vietiin vankina elamilaiseen [[Anshan]]in maahan pitkin samaa tietä, jota hänen sisarensa oli aiemmin kulkenut Elamin kuninkaan puolisoksi.
 
Sumerilainen maailmanjärjestys hajosi, ja valituslaulut kertoivat kuunjumala [[Sin (jumala)|Nanna]]n pettäneen Urin. [[Nippur]]in Ishbi-Erran oli taisteltava elamilaisia vastaan. [[Amorilaiset]] olivat kaapanneet vallan [[Larsa]]ssa, ja [[Assur]] ja [[Eshnunna]] itsenäistyivät. Alkoi [[Isin-Larsa-kausi]], jonka aikana amorilaiset kuninkaat pyrkivät tietoisesti jäljittelemään sumerilaista elämäntapaa. Eräs amorilainen heimo oli nimeltään ''Maru-jamina'' eli ''Binu-jamina'', benjaminilaiset ("etelän pojat"), joita on joskus pidetty israelilaisten esi-isinä. Amorilaiset kuninkaat olivat heikompia kuin sumerilaiset, eivätkä pystyneet nostamaan merkittävää valtakuntaa Mesopotamiaan ennen [[Hammurabi]]n aikaa.
 
==Urin kolmannen dynastian hallitsijat==
13 002

muokkausta