Ero sivun ”Viski” versioiden välillä

10 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
linkki täsmennyssivuun Arabia using AWB
p (linkki täsmennyssivuun Arabia using AWB)
 
== Alkuperä ja historia ==
Ensimmäinen maininta alkoholin tislauksesta Skotlannissa on vuodelta 1494.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.whisky.com/history.html | Nimeke=A Brief History of Scotch Whisky | Sivusto=Whisky.com | Kieli={{en}} | Viitattu=28.1.2012}}</ref> Pidetään kuitenkin mahdollisena että viski olisi ollut olemassa jo huomattavasti aiemmin. Legendan mukaan [[Pyhä Patrick]] toi viskin Britteinsaarille 400-luvulla jaa., mutta todellisuudessa tislauskin lienee tätä myöhäisempi [[arabiaArabit|arabialainen]]lainen keksintö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.independent.co.uk/news/science/how-islamic-inventors-changed-the-world-469452.html | Nimeke=How Islamic inventors changed the world | Sivusto=Independent.co.uk | Ajankohta=11.3.2006 | Viitattu=28.1.2012 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Viskin teollinen valmistus alkoi varsinaisesti 1700-luvulla. Vuonna 1644 viskin valmistusta alettiin verottaa{{selvennä|Missä maassa?}}, minkä seurauksena viskin salapoltto yleistyi. Yhdysvalloissa alkoholin verotus johti vuonna 1794 [[viskikapina]]na tunnettuun talonpoikien kansannousuun. Vasta kun veroja vuonna 1823 laskettiin{{selvennä|Missä maassa?}} ja sitä kautta tislaus mahdollistui suuremassa mittakaavassa, perustettiin ensimmäiset laillista toimintaa harjoittaneet teollisen mittapuun tislaamot. Yksi syy viskin suosion nousuun oli miltei koko Euroopan [[viinirypäle]]sadon tuhoutuminen 1800-luvulla vallineen [[viinikirva]]epidemian tuloksena. Tästä syystä esimerkiksi [[brandy]]ä ei saatu valmistettua, mikä loi oivan markkinaraon viskille.
Ohran (tai rukiin) jyviä liotetaan yleensä paikallisessa lähdevedessä muutama päivä. Tämän jälkeen jyvät idätetään, jolloin niiden sisältämä [[tärkkelys]] muuttuu käymiskelpoisiksi [[Sokeri|sokereiksi]]. Itänyt vilja kuivataan. Esimerkiksi Skotlannissa kuivaamiseen käytetään paikallista [[turve]]tta, jonka savu antaa valmiille viskille oman savuisen lisämakunsa. Seuraavaksi jyvät puhdistetaan ja jauhetaan, jolloin saadaan [[mallas]]ta.
 
''Mallasviski'' valmistetaan pelkästään mallastetusta ohrasta. Bourbon-viskissä on viljasta oltava maissia yli puolet. Ruisviskissä on ruista vähintään puolet, pelkästään ruista sisältävää viskiä sanotaan puhtaaksi rukiiksi,{{Lähde}} ''straight rye''<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.gpo.gov/fdsys/pkg/CFR-2008-title27-vol1/pdf/CFR-2008-title27-vol1-sec5-22.pdf|nimeke = Standards of Identity for Distilled Spirits|julkaisu = Title 27 Code of Federal Regulations, Pt. 5.22(1)(iii)|julkaisija = Alcohol and Tobacco Tax and Trade Bureau, Treasury|viitattu = 10.09.2014|tekijä = |ajankohta = 2008}}</ref>. Jyväviskiä valmistettaessa maltaan joukkoon voidaan sekoittaa myös mallastamatonta viljaa, ohran ja rukiin lisäksi käytetään maissia tai vehnää. Tällöin käytetään yleensä myös kuivaamatonta eli ''vihreää'' mallasta, jonka [[entsyymi]]t pilkkovat myös mallastamattoman viljan tärkkelystä sokereiksi.
 
Seuraavaksi maltaat ''mäskätään'' eli niissä oleva sokeri uutetaan veteen. Murskattu mallas kaadetaan suureen sammioon, johon kaadetaan kuumaa vettä, jonka lähteenä on usein läheinen joki tai puro, joskin myös kaivovettä käytetään. Tuloksena saadaan makeaa nestettä eli [[vierre]]ttä ja jäljelle jäävä [[mäski]] käytetään yleensä eläinten rehuksi. Vierteeseen lisätään hiivaa ja sen annetaan käydä muutaman päivän. Laajamittaisessa valmistuksessa käytetään hiivoja, jotka käyttävät vierteen nopeimmillaan viidessä tunnissa. Loppuun käynyt [[olut]]ta muistuttava käynyt vierre tislataan.
 
[[Tiedosto:Whiskey barrels.jpg |thumb|250px|Viskitynnyreitä Jack Danielsin tislaamolla.]]
[[Tiedosto:Nosing Glass für Whisky.JPG| thumb|240px|Aromilasi viskille.]]
 
Tunnetuin tapa nauttia viski lienee juoda se jäiden kera, ''on the rocks''. Monien mielestä tämä kuitenkin pilaa erityisesti laadukkaiden viskien aromit ja tekee niistä katkeran makuisia. Kylmä myös turruttaa makuhermoja. Toisaalta jo ennestään katkeran makuisia, usein halpoja viskejä, kylmyys ja jäästä sulava vesi saattavat hieman parantaa. Jos viskiä halutaan laimentaa siihen voidaan sekoittaa hieman puhdasta lämmintä vettä. Parhaimmillaan se avaa viskin makua. Veden lisääminen voi olla erityisesti tarpeen tynnyrivahvuisille viskeille (ns. ''barrel strength'', ''cask strength'', ''natural cask strength''), jotka usein ovat liian vahvoja (noin 60 prosenttia) sellaisenaan nautittavaksi jo pelkän alkoholipitoisuutensa vuoksi.
 
Single malt -viskejä ei kannata maistella suorasta juomalasista (engl. ''tumbler''), vaan ylöspäin kapenevasta aromilasista (''snifter''), joka tuo aromit paremmin esille. Myös [[sherry copita]] -tyyppinen lasi sopii hyvin. Uudempi niin sanottu Glencairn-lasi on tulppaanin muotoisena ja tukevapohjaisena hyvä maisteluun.
 
Viskejä voidaan käyttää myös [[drinkki]]en pohjana. Tunnetuin ja helpoin lienee viskikola, jota on saatavana myös valmiina tölkeissä. Viskejä voidaan käyttää myös [[likööri]]en pohjana. Tunnetuimpia lienevät irlantilaisiin viskeihin pohjautuvat [[kerma]]liköörit [[Irish Cream | Baileys Irish Cream]] ja Saint Brendan’s. Yleisin tapa maailmalla lienee juoda viski joko soodaveden tai [[kolajuoma]]n kanssa. Jälkimmäinen on suosittu juoma mm. Yhdysvaltojen etelävaltioissa. Hyvin suosittu ja yleinen tapa on juoda viski oluen kanssa erikseen tai oluen seassa.
 
== Tuotantoalueet ==
=== Skotlanti ===
 
Ainoastaan skotlantilaisista viskeistä voidaan käyttää termiä ''Scotch Whisky''. 90 prosenttia skotlantilaisista viskeistä myydään sekoitteina ([[blended-viski |blended]]), näistä tunnetuimpia merkkejä ovat ''Johnnie Walker'', ''Cutty Sark'', ''[[Famous Grouse]]'', ja ''[[Chivas Regal]]''.
 
Skotlannin viskin tuotantoalueet jaetaan karkeasti [[Ylämaat|ylä]]- ja [[Alamaat|alamaahan]] sekä saariin. Saaret, [[Islay]]ta (äännetään ''ailaa'') lukuun ottamatta, lasketaan kuuluvaksi Ylämaihin. Kullakin alueella on omat ominaispiirteensä. Esimerkiksi Islayn saarella tehdyt viskit ovat voimakkaan turpeisia ja savuisia, kun [[Speyside | Spey-joen]] alueella tuotetut ovat makeita, puhtaita ja hienoaromisia. Tuotantoalueiden aluejako on kuitenkin viskin maun osalta ainoastaan viitteellinen, sillä esimerkiksi savuisia viskejä valmistetaan myös muualla kuin Islayn alueella. Samoin osa Islayn viskeistä on makuprofiililtaan miltei savuttomia, esimerkiksi useimmat Bunnahabhainit ja monet Bruichladdichit.
 
Single malt -viskien suosio on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Aiemmin suurin osa esimerkiksi Islayn viskeistä myytiin suurimpien bulkkimerkkien sekoitteiksi, mutta nykyään saaren omien single malt -viskien myynti on moninkertaistunut ja samalla eri vuosikertojen ja tyyppien kysyntä on laajentunut. Vaikka Skotlanti on maailman johtava viskintuottaja sen tuotto on nykyään käytännössä riippuvainen amerikasta tuoduista vanhoista puutynnyreistä joita ei Skotlannissa enää valmisteta{{lähde}}.
 
=== Japani ===
Viski on myös [[Japani]]ssa erittäin suosittu juoma. Japani onkin Skotlannin jälkeen maailman toiseksi suurin mallasviskin tuottaja. Japanilainen viski valmistetaan hyvin pitkälti perinteisiä skotlantilaisia menetelmiä noudattaen. Japanilaisen viskin erityispiirteenä voidaan mainita, että osa viskistä kypsytetään japanilaisesta tammesta (Quercus Mongolica) valmistetuissa tynnyreissä, jotka tuovat viskiin oman vivahteensa.
 
Tunnettuja japanilaisia tislaamoja ovat muun muassa:
 
* Yamazaki
=== Muut maat ===
 
Edellä mainittujen alueiden lisäksi viskiä valmistetaan jonkin verran [[Saksa]]ssa, [[Sveitsi]]ssä, [[Itävalta | Itävallassa]], [[Ranska]]ssa, [[Intia]]ssa ja [[Bulgaria]]ssa. Suomessa viskiä on tislattu Ilmajoen [[Koskenkorvan tehtaat|Koskenkorvan tehtailla]] 1981–2000,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kauppila, Olli | Nimeke =Koskenkorvan polttimo ja sen edeltäjät – Koskenkorvan tehtaan 50-vuotishistoriikki | Vuosi = 1988 | Luku = Viski ja rommi | Sivu = 187–193 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Painokaari | Tunniste = ISBN 951-8913-00-5}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viskikaappi.net/yabb2/YaBB.pl?num=1244234584/15 | Nimeke = Keskusteluketju Mitäs ihmettä tämä on? | Tekijä = nimimerkki Jurin | Ajankohta =6.6.2009 | Julkaisija = Virtuaalinen viskiforum | Viitattu = 18.7.2012 }}</ref> [[Lahti | Lahdessa]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viisitahtea.fi/olutkulttuuri/uutiset/5328-teerenpeli-single-malt-8-years-old-mallasviski-erikoispakkauksessa.html | Nimeke = Teerenpeli Single Malt 8 Years Old - mallasviski erikoispakkauksessa | Tekijä = Olutkulttuuri.fi, Heikki Kähkönen | Ajankohta = 13.01.2011 | Julkaisija = Viisi tähteä | Viitattu = 19.7.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/viihde/40217-vihdoin-ehtaa-suomalaista-viskia | Nimeke =Vihdoin ehtaa suomalaista viskiä! | Tekijä = | Ajankohta = 5.11.2008 | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 19.7.2012 }}</ref> [[Pori]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://viisitahtea.fi/baarisalkku/133/4603-suomi-on-kiinnostava-viskimaa.html | Nimeke = Suomi on kiinnostava viskimaa | Tekijä =Unto Tikkanen | Ajankohta =14.09.2009 | Julkaisija = Viisi tähteä | Viitattu = 19.7.2012 }}</ref>, Isossakyrössä,<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/ruisviskitehdas_kayntiin_pohjanmaalla__ensimmainen_era_valmistuu_kolmen_vuoden_kuluttua/7183008|nimeke = Ruisviskitehdas käyntiin Pohjanmaalla – ensimmäinen erä valmistuu kolmen vuoden kuluttua|julkaisu = Yle – verkkosivu|julkaisija = Yle|viitattu = 10.9.2014|tekijä = Puikkonen, Hannu|ajankohta = 11.4.2014}}</ref> [[Helsinki|Helsingissä]]<ref>{{Verkkoviite|nimeke = The Helsinki Distilling Company|osoite = http://www.hdco.fi/|julkaisu = www.hdco.fi|viitattu = 2015-11-13}}</ref> ja [[Ahvenanmaa]]lla.{{Lähde}}
 
== Sanastoa ==
* [http://www.viskikaappi.net/ Viskikaappi.net]
* [http://www.thewhiskyguide.com/ Thewhiskyguide.com]. {{en}}
 
 
[[Luokka:Viskit|*]]
13 002

muokkausta