Ero sivun ”Viski” versioiden välillä

Ensimmäinen maininta alkoholin tislauksesta Skotlannissa on vuodelta 1494.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.whisky.com/history.html | Nimeke=A Brief History of Scotch Whisky | Sivusto=Whisky.com | Kieli={{en}} | Viitattu=28.1.2012}}</ref> Pidetään kuitenkin mahdollisena että viski olisi ollut olemassa jo huomattavasti aiemmin. Legendan mukaan [[Pyhä Patrick]] toi viskin Britteinsaarille 400-luvulla jaa., mutta todellisuudessa tislauskin lienee tätä myöhäisempi [[arabiaArabit|arabialainen]]lainen keksintö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.independent.co.uk/news/science/how-islamic-inventors-changed-the-world-469452.html | Nimeke=How Islamic inventors changed the world | Sivusto=Independent.co.uk | Ajankohta=11.3.2006 | Viitattu=28.1.2012 | Kieli={{en}} }}</ref>

''Mallasviski'' valmistetaan pelkästään mallastetusta ohrasta. Bourbon-viskissä on viljasta oltava maissia yli puolet. Ruisviskissä on ruista vähintään puolet, pelkästään ruista sisältävää viskiä sanotaan puhtaaksi rukiiksi,{{Lähde}} ''straight rye''<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.gpo.gov/fdsys/pkg/CFR-2008-title27-vol1/pdf/CFR-2008-title27-vol1-sec5-22.pdf|nimeke = Standards of Identity for Distilled Spirits|julkaisu = Title 27 Code of Federal Regulations, Pt. 5.22(1)(iii)|julkaisija = Alcohol and Tobacco Tax and Trade Bureau, Treasury|viitattu = 10.09.2014|tekijä = |ajankohta = 2008}}</ref>. Jyväviskiä valmistettaessa maltaan joukkoon voidaan sekoittaa myös mallastamatonta viljaa, ohran ja rukiin lisäksi käytetään maissia tai vehnää. Tällöin käytetään yleensä myös kuivaamatonta eli ''vihreää'' mallasta, jonka [[entsyymi]]t pilkkovat myös mallastamattoman viljan tärkkelystä sokereiksi.

Seuraavaksi maltaat ''mäskätään'' eli niissä oleva sokeri uutetaan veteen. Murskattu mallas kaadetaan suureen sammioon, johon kaadetaan kuumaa vettä, jonka lähteenä on usein läheinen joki tai puro, joskin myös kaivovettä käytetään. Tuloksena saadaan makeaa nestettä eli [[vierre]]ttä ja jäljelle jäävä [[mäski]] käytetään yleensä eläinten rehuksi. Vierteeseen lisätään hiivaa ja sen annetaan käydä muutaman päivän. Laajamittaisessa valmistuksessa käytetään hiivoja, jotka käyttävät vierteen nopeimmillaan viidessä tunnissa. Loppuun käynyt [[olut]]ta muistuttava käynyt vierre tislataan.

Tunnetuin tapa nauttia viski lienee juoda se jäiden kera, ''on the rocks''. Monien mielestä tämä kuitenkin pilaa erityisesti laadukkaiden viskien aromit ja tekee niistä katkeran makuisia. Kylmä myös turruttaa makuhermoja. Toisaalta jo ennestään katkeran makuisia, usein halpoja viskejä, kylmyys ja jäästä sulava vesi saattavat hieman parantaa. Jos viskiä halutaan laimentaa siihen voidaan sekoittaa hieman puhdasta lämmintä vettä. Parhaimmillaan se avaa viskin makua. Veden lisääminen voi olla erityisesti tarpeen tynnyrivahvuisille viskeille (ns. ''barrel strength'', ''cask strength'', ''natural cask strength''), jotka usein ovat liian vahvoja (noin 60 prosenttia) sellaisenaan nautittavaksi jo pelkän alkoholipitoisuutensa vuoksi.

Viskejä voidaan käyttää myös [[drinkki]]en pohjana. Tunnetuin ja helpoin lienee viskikola, jota on saatavana myös valmiina tölkeissä. Viskejä voidaan käyttää myös [[likööri]]en pohjana. Tunnetuimpia lienevät irlantilaisiin viskeihin pohjautuvat [[kerma]]liköörit [[Irish Cream | Baileys Irish Cream]] ja Saint Brendan’s. Yleisin tapa maailmalla lienee juoda viski joko soodaveden tai [[kolajuoma]]n kanssa. Jälkimmäinen on suosittu juoma mm. Yhdysvaltojen etelävaltioissa. Hyvin suosittu ja yleinen tapa on juoda viski oluen kanssa erikseen tai oluen seassa.

Ainoastaan skotlantilaisista viskeistä voidaan käyttää termiä ''Scotch Whisky''. 90 prosenttia skotlantilaisista viskeistä myydään sekoitteina ([[blended-viski |blended]]), näistä tunnetuimpia merkkejä ovat ''Johnnie Walker'', ''Cutty Sark'', ''[[Famous Grouse]]'', ja ''[[Chivas Regal]]''.

Skotlannin viskin tuotantoalueet jaetaan karkeasti [[Ylämaat|ylä]]- ja [[Alamaat|alamaahan]] sekä saariin. Saaret, [[Islay]]ta (äännetään ''ailaa'') lukuun ottamatta, lasketaan kuuluvaksi Ylämaihin. Kullakin alueella on omat ominaispiirteensä. Esimerkiksi Islayn saarella tehdyt viskit ovat voimakkaan turpeisia ja savuisia, kun [[Speyside | Spey-joen]] alueella tuotetut ovat makeita, puhtaita ja hienoaromisia. Tuotantoalueiden aluejako on kuitenkin viskin maun osalta ainoastaan viitteellinen, sillä esimerkiksi savuisia viskejä valmistetaan myös muualla kuin Islayn alueella. Samoin osa Islayn viskeistä on makuprofiililtaan miltei savuttomia, esimerkiksi useimmat Bunnahabhainit ja monet Bruichladdichit.

Viski on myös [[Japani]]ssa erittäin suosittu juoma. Japani onkin Skotlannin jälkeen maailman toiseksi suurin mallasviskin tuottaja. Japanilainen viski valmistetaan hyvin pitkälti perinteisiä skotlantilaisia menetelmiä noudattaen. Japanilaisen viskin erityispiirteenä voidaan mainita, että osa viskistä kypsytetään japanilaisesta tammesta (Quercus Mongolica) valmistetuissa tynnyreissä, jotka tuovat viskiin oman vivahteensa.

Tunnettuja japanilaisia tislaamoja ovat muun muassa:

Edellä mainittujen alueiden lisäksi viskiä valmistetaan jonkin verran [[Saksa]]ssa, [[Sveitsi]]ssä, [[Itävalta | Itävallassa]], [[Ranska]]ssa, [[Intia]]ssa ja [[Bulgaria]]ssa. Suomessa viskiä on tislattu Ilmajoen [[Koskenkorvan tehtaat|Koskenkorvan tehtailla]] 1981–2000,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kauppila, Olli | Nimeke =Koskenkorvan polttimo ja sen edeltäjät – Koskenkorvan tehtaan 50-vuotishistoriikki | Vuosi = 1988 | Luku = Viski ja rommi | Sivu = 187–193 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Painokaari | Tunniste = ISBN 951-8913-00-5}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viskikaappi.net/yabb2/YaBB.pl?num=1244234584/15 | Nimeke = Keskusteluketju Mitäs ihmettä tämä on? | Tekijä = nimimerkki Jurin | Ajankohta =6.6.2009 | Julkaisija = Virtuaalinen viskiforum | Viitattu = 18.7.2012 }}</ref> [[Lahti | Lahdessa]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viisitahtea.fi/olutkulttuuri/uutiset/5328-teerenpeli-single-malt-8-years-old-mallasviski-erikoispakkauksessa.html | Nimeke = Teerenpeli Single Malt 8 Years Old - mallasviski erikoispakkauksessa | Tekijä = Olutkulttuuri.fi, Heikki Kähkönen | Ajankohta = 13.01.2011 | Julkaisija = Viisi tähteä | Viitattu = 19.7.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/viihde/40217-vihdoin-ehtaa-suomalaista-viskia | Nimeke =Vihdoin ehtaa suomalaista viskiä! | Tekijä = | Ajankohta = 5.11.2008 | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 19.7.2012 }}</ref> [[Pori]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://viisitahtea.fi/baarisalkku/133/4603-suomi-on-kiinnostava-viskimaa.html | Nimeke = Suomi on kiinnostava viskimaa | Tekijä =Unto Tikkanen | Ajankohta =14.09.2009 | Julkaisija = Viisi tähteä | Viitattu = 19.7.2012 }}</ref>, Isossakyrössä,<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/ruisviskitehdas_kayntiin_pohjanmaalla__ensimmainen_era_valmistuu_kolmen_vuoden_kuluttua/7183008|nimeke = Ruisviskitehdas käyntiin Pohjanmaalla – ensimmäinen erä valmistuu kolmen vuoden kuluttua|julkaisu = Yle – verkkosivu|julkaisija = Yle|viitattu = 10.9.2014|tekijä = Puikkonen, Hannu|ajankohta = 11.4.2014}}</ref> [[Helsinki|Helsingissä]]<ref>{{Verkkoviite|nimeke = The Helsinki Distilling Company|osoite = http://www.hdco.fi/|julkaisu = www.hdco.fi|viitattu = 2015-11-13}}</ref> ja [[Ahvenanmaa]]lla.{{Lähde}}