Versio 24. marraskuuta 2015 kello 12.53 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 149 muokkausta p Käyttäjän 86.115.240.34 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon. ← Vanhempi muutos		Versio 14. tammikuuta 2016 kello 00.28 muokkaa kumoa GEbot (keskustelu \| muokkaukset) 13 002 muokkausta p linkki täsmennyssivuun Arabia using AWB Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Korjattavat 2012}} [[Kuva:Mesopotamië.jpg\|thumb\|thumb\|Mesopotamian kartta.]] {{~~Malline:~~Muinainen Mesopotamia}} '''Mesopotamia''' eli '''Kaksoisvirranmaa''' käsittää lähinnä nykyisen [[Irak]]in alueen sekä [[Syyria]]n itäosan ja Turkin kaakkoisosan. Alueen läpi virtaa kaksi suurta jokea, [[Eufrat]] ja [[Tigris]]. Mesopotamia tulee [[muinaiskreikka\|kreikan]] sanoista ''meso'' - välissä, ''potamoi'' - virrat.<ref name="EB">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/376828/history-of-Mesopotamia \| Nimeke =History of Mesopotamia \| Julkaisija = Encyclopedia Britannica \| Viitattu =16.3.2013 \| Kieli ={{en}} }}</ref> Rivi 10: == Alueen syntyhistoriaa == Mesopotamia oli [[Eufrat]]- ja [[Tigris]]-jokien välinen alue lähiympäristöineen, jonne kehittyi [[feodalismi\|feodaalinen]] yhteiskunta. Mesopotamian sosiaalinen rakenne muistutti Egyptiä ja oli ainakin yhtä vanha, jollei vanhempikin. Kooltaan [[Eufrat]]in ja Tigrisin välinen alue oli kymmenen kertaa suurempi kuin [[Niili]]n laakso.<ref>R. Broby-Johansen s. 34</ref> Kreikkalainen historioitsija [[Polybios]] 100-luvulla eaa. nimitti Mesopotamiaksi aluetta, jota rajaavat [[Anatolia]]n vuoret, [[Persianlahti]], [[Iran]]in tasangot ja [[~~Arabia~~Arabian niemimaa\|Arabian]]n aavikot. Se ei ollut samalla tavoin sulkeutunut kuin Niilin laakso, vaan avaraa aluetta, jota ympäröi asuttu aro- ja vuoristoseutu, joiden metsästäjä- ja paimentolaisasujaimisto oli jatkuvasti alttiina ympäristön barbaarikansojen hyökkäyksille, joita sivistyneen seudun rikkaudet houkuttelivat.<ref name="R. B-J_35">R. Broby-Johansen: Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 35, Tammi 1977, ISBN 951-30-3964-1</ref> Mesopotamia muodostuu kreikan sanoista ''meso'' ('välissä') ja ''potamos'' ('virta'). Viimeisen jääkauden jälkeen vesi oli noussut niin korkealle, että virtaus rannikon lähellä hidastui ja liettyneet virrat hakeutuivat uusiin uomiin. Vähitellen syntyi Eufrat- ja Tigrisjoen väliin yhteinen hedelmällinen suistoalue, "Jokien välinen alue", Kaksoisvirranmaa, Mesopotamia, kulttuurien kehto.<.<ref name="Mv_31">Muinaiset valtakunnat, Kivikaudesta vuoteen 970 eKr. s. 31, Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1998, ISBN 951-584-368-5</ref> Mesopotamia oli silloisen maailman suurin sivistäjä.<ref name="Ihmiskunnan värikkäät vaiheet_15">Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 15, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971</ref> Seemiläisiä puolipaimentolaisia tuli [[~~Arabia~~Arabian niemimaa]]~~n niemimaalta~~lta kuivilta aroilta viljavammille seuduille ja he sulautuivat alkuperäiseen väestöön, joista ei tiedetä keitä he olivat. Vaatteena löytyneissä kuvissa oli melkein aina [[kaunakes]], joka oli eräänlainen vuohennahasta tehty hame.<ref name="Ihmiskunnan värikkäät vaiheet_13">Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 13–14, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971</ref> == Maantiede== Rivi 28: == Kulttuurit == Noin [[3000-vuosituhat eaa.\|3500 eaa.]] alkaen Mesopotamiaan nousi kasteluviljelyyn perustuva [[Sumer~~\|Sumerin~~]]in sivilisaatio, jonka seuraaja oli [[Babylonia~~\|Babylonian~~]]n valtakunta. Kasteluviljely aiheutti kuumassa ja kuivassa maan suolaantumista, koska viljelykasvit haihduttivat vettä mikä imi suolamineraalit maan pintaan. Maan suolaantuminen pilasi lopulta Etelä-Mesopotamian viljavat maat.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.edwardgoldsmith.org/45/ \| Nimeke = Traditional irrigation in Mesopotamia Rivi 57: == Uskonto == {{pääartikkeli\|[[Mesopotamian uskonto]]}} Mesopotamian muinainen uskonto oli monijumalainen. Eri kaupungit palvoivat eri jumalia pääjumalanaan. Runsas jumaltarusto käsitti muutamia Raamatusta tuttuja aiheita, muun muassa [[Vedenpaisumusmyytit\|vedenpaisumuksen]]. Varhaisin meidän tuntemamme alueen kulttuurikansa sumerilaiset palvoi muun muassa taivaan jumala [[~~An_~~An (jumala)\|An]]/Anua, ilman jumala [[Enlil]]iä ja veden ja sateen jumalaa [[Enki]]/Ea:ta. Babylonialaiset palvoivat muita jumalia ennen Mardukia, assyrilaiset Assuria. Pahoja jumalia olivat muun muassa [[Nergal (mytologia)\|Nergal]], [[Pazuzu]] ja [[Ereshkigal]]. [[Inanna]] eli babylonialaisittain [[Ishtar]] oli rakkauden jumala. Sumerilaiset hautasivat vainajansa talojen alle. ==Historian aikajakoa==

Ero sivun ”Mesopotamia” versioiden välillä