Wikipedia

Ero sivun ”Ihmisaivot” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
palautus järkevään versioon
Rivi 1:
{{Hauki on kala|20160113212021}}
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Brain 090407.jpg|thumb|250px|Ihmisen aivot]]
Ihmisen aivot ovat hermosolujen lihaisia massoja ja ylläpitävä järjestelmä pääkallossa. Kaikilla eläimillä on aivot tavalla tai toisella. Havaita elämän olemuksen, erityisesti ihmisen elämän, ei ole parempaa tapaa aloitta ihmettelemistä koko ilmiötä elämän itse ja hämmästyttävä maailmankaikkeutta jossa ihminen elämää. Kaikki mitä tiedämme ja teemme-kaikki inhimillisen ajattelun tunne, kaikki tunteet ihmisen tuntemuksista-kaikki ovat oletettavasti ihmisen aivojen tuotteita päässä.
'''Ihmisaivot''' ovat ihmisen [[pää]]ssä [[pääkallo|kallon]] sisällä sijaitseva [[keskushermosto]]a hallitseva [[elin]], jonka päätehtävä on käsitellä [[aisti]]en välityksellä saatua informaatiota siten, että ihmisen toimintakyky ympäristössään säilyy. Ihmisen kuten muidenkin eläinten [[aivot]] koostuvat [[hermokudos|hermokudoksesta]], jonka erikoistuneita soluja ovat [[neuroni|neuronit]] ja [[gliasolu]]t. Ihmisaivot ovat rakenteeltaan koko tunnetun [[Maailmankaikkeus|maailmankaikkeuden]] kehittynein ja monimutkaisin orgaaninen kokonaisuus.{{lähde}}
 
Ihmisen aivot voivat käsitellä valtavan määrän mahdollisuuksia kerralla. Ihmisen aivot on tärkein elin ihmisen keskushermostossa. Se sijaitsee päässä, suojattuna kallolla. Sillä on sama yleinen rakenne kuin muilla nisäkkäiden aivoilla, mutta kehittyneempi aivokuori. Suurilla eläimillä, kuten esimerkiksi valailla ja norsuilla on suuremmat aivot selvästi, mutta kun mitataan aivojen suhteellista kokoa, joka kompensoi ruumiin koon kanssa, ihmisen aivot ovat lähes kaksi kertaa niin suuri kuin pullonokkadelfiinin, ja kolme kertaa niin suuri kuin simpanssin, vaikka kerroin puupäästäisen aivoihin on suurempi kuin ihmisen. Ihmisen aivojen suuri koko tulee aivokuoresta, erityisesti aivojen otsalohkosta, johon liittyy toimeenpanotehtävät, kuten itsehillintää, suunnittelu, päättely, ja abstrakti ajattelu. Aivokuoren alueelle kiintyy näkö, visuaalinen aivokuori, joka on myös paljon suurempi ihmisillä verrattuna muihin eläimiin.
==Rakenne==
 
== Ihmisen Aivojen Kuvantaminen ==
Uudet tietokonepohjaiset tutkimuslaitteet ovat tehneet mahdolliseksi terveiden, elävien aivojen tutkimisen. Ihmisen nykyaikainen aivotutkimus on avartanut huomattavasti tieteen näköaloja. Mitä syvemmälle aivojen mutkikkaisiin lonkeroihin tiedemiehet tunkeutuvat, sen hämmästyttäviltä aivot vaikuttavat. Ihmisen aivot ovat rakenteeltaan koko havaitun maailmankaikkeuden kehittynein ja monimutkaisin orgaaninen kokonaisuus.
 
Nykyään Ihmisen aivojen kuvantaminen tehdään monesti Toiminnallisella magneettikuvauksella. Toiminnallinen magneettikuvaus eli funktionaalinen magneettikuvaus (engl. functional Magnetic Resonance Imaging, fMRI) on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jolla tutkitaan ihmisen aivojen toimintaa. Ihmisen aivojen toiminnallinen magneettikuvaus tehdään samalla laitteella kuin rakenteellinen magneettikuvaus (MRI). Magneettikuvauslaite on useimmissa sairaaloissa länsimaissa. Se on päistään avoin putkimainen rakenne, jonka sisään tutkittava liikutetaan tutkimussängyllä kuvausta varten.
 
== Kehityksen Vaiheet ==
Ihmisen aivot-samoin kuin kaikki muutkin kehon osat-saavat alkunsa hedelmöittyneestä munasolusta. Vaikka munasolu onkin niin pieni, että sen hädin tuskin erottaa paljaalla silmällä, se sisältää kaiken tarvittavan tiedon uuden ihmisolennon synnyttämiseksi. Noin 30 tuntia hedelmöittymisen jälkeen solu jakautuu kahtia. Jakautuneet solut jakautuvat vuorostaan kahdeksi uudeksi soluksi. Jakautumisen tuloksena syntyneet neljä solua jakautuva edelleen. Solut jatkavat lisääntymistään raskauden aikana, minkä seurauksena sikiö kehittyy.
 
Kahdeksan päivää hedelmöitymisen jälkeen solumassa kiinnittyy kohdun seinämään. Nyt alkaa solujen erilaistuminen. Soluista syntyy jokin tietty elin tai kehon osa kuten iho, maksa tai aivot. Soluista ei ainoastaan muodostu tiettyjä elimiä, vaan ne erikoistuvat määrättyihin tehtäviin.
 
Ensimmäisenä tunnistettavan muodon kohdussa saa alkioasteen keskushermostojärjestelmä, josta muodostuvat myöhemmin aivot ja selkäydin. Muut ruumiinosat kehittyvät tämän ytimen ympärille.
 
== Miten Ihmisen Aivot Toimivat ==
Ihmisen aivoissa ja koko hermostoissa esiintyy kaksi solujen pääluokka: neuronit eli hermosolut ja muut solut, joita nimitetään usein selvyyden vuoksi yksinkertaisesti ei- hermosoluiksi. Karkean jaottelun mukaan pitkänomaiset neuronit ovat aivojen aktivoituvat solut. Solut ärtyvät ja alkavat johtaa ärsytystä, lähettää signaaleja. Muut aivojen solut-hermotukisolut eli gliasolut-eivät aktivoidu, vaan ne tukevat neuronien toimintaa. Neuronien päätehtävä on viestiminen eli informaation lähettäminen ja vastaanottaminen. Kullakin neuronilla on satoja tuhansia yhteyksiä muihin soluihin. Joillakin isojen aivojen neuroneilla saattaa olla vielä paljon useampia "yhteyksiä". Aivojen yli 100 miljardia neuronia toimivat yhteistyössä, mutta niiden väliset yhteydet muuttuvat jatkuvasti. Neuronien ja gliasolujen lisäksi aivoissa on useita muun tyyppisiä soluja, esimerkiksi niitä, joista muodostuu verisuonet- hiussuonet, valtimot ja laskimot. Erityissolut reunustavat tiehyitä ja onteloita, jotka sisältävät aivojen selkäydinestettä.
 
== Mitä Ihmisen Aivot Tekee ==
 
== Ihmisen Aivojen Rakenne ja Toiminta ==
[[Tiedosto:Lobes of the brain NL.svg|thumb|250px|Ihmisen aivot kuvattuna sivusuunnasta (otsa vasempaan päin). Isoaivot jaotellaan neljään lohkoon: otsa- eli frontaalilohkoon (sinisellä), päälaen- eli parietaalilohkoon (keltaisella), ohimo- eli temporaalilohkoon (vihreällä) sekä takaraivo- eli oksipitaalilohkoon (punaisella).]]
 
Rivi 66 ⟶ 86:
[[Tiedosto:PET-image.jpg|thumb|right|200px|[[Positroniemissiotomografia|PET]]-kuva aivoista, mistä näkyy aivojen aktiivisuustaso (punainen aktiivisempi)]]
Aivojen neuronit vaativat paljon energiaa. Aivot ovat riippuvaisia jatkuvasta verenkierrosta, sillä aivot käyttävät energianlähteenään [[glukoosi]]a, jota ne eivät kykene varastoimaan itse. Siitä huolimatta, että ihmisen aivot ovat vain kaksi prosenttia ruumiinpainosta, ne käyttävät 15 prosenttia sydämen pumppaustuotosta, 20 prosenttia hapen kokonaiskulutuksesta ja 25 prosenttia elimistön glukoosista. Levossa aivot kuluttavat energiaa suunnilleen saman verran kuin aktiivisen toiminnan aikana.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Shulman R. , Rothman D., Behar K., Hyder F.|Otsikko= Energetic basis of brain activity: implications for neuroimaging| Julkaisu = Trends in Neurosciences| Ajankohta = 2004|Vuosikerta = 27| Numero = 8| Sivut = 489-495|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste =|Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
 
==Aivot ja filosofia==
 
===Aivot ja tietoisuus===
Suurimmalla osalla tietoisuuden tapahtumista näyttäisi olevan vahva kytkös aivojen sähkökemiallisiin, fyysisiin tapahtumiin. [[Tietoisuus|Tietoisuuden]] ja aineen (aivojen) välinen suhde on länsimaisen [[filosofia]]n historian eräs suuri kysymys, jota on pohtinut lukematon määrä ihmisiä, mutta silti edistyminen on ollut hidasta tieteellisen tutkimuksen saralla. [[Ihminen]] kykenee pohtimaan [[elämän tarkoitus]]ta sekä on tietoinen omasta olemassaolostaan. Aistit havaitsevat ympäröivän [[Informaatio]]n ja aivot käsittelee sen. Informaation puutteessa, kuten synnynnäinen sokeus tai kuurous on ihmisen tietoisuus puutteesta riippuen vähäisempi. Jos aisti menetetään myöhemmässä elämän vaiheessa voi aivot käsitellä vielä sitä informaatiota, jotka edesmennyt aisti joskus havaitsi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Damasio, Antonio| Nimeke = Itse tulee mieleen : tietoisten aivojen rakentaminen|Vuosi = 2011| Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = alkuteos: Self comes to mind| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Terra Cognita| Tunniste = ISBN 978-952-5697-36-0| Kieli ={{fi}}}}</ref>
 
===Mielenfilosofia===
Rivi 76 ⟶ 91:
Tiedetään, että aivojen ja mielen suhde on läheinen, ja nykyajan aivotutkijoilla onkin aivojen ja mielen teorian yhdistäminen suurimpana haasteenaan. Aivot ovat kuitenkin niin monimutkainen järjestelmä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, että tarvitsemme vielä muutamia suuria läpimurtoja ennen kattavaa mielen ja aivojen yhdistettyä teoriaa.
 
== Miten Ihmisen Aivot Järjestäytyy ==
==Aivotutkimus==▼
 
== Ihmisen Aivosairaudet ==
 
▲==Ihmisen Aivotutkimus==
{{Pääartikkeli|[[Neurotiede]]}}
Ihmisen aivoja tutkitaan esimerkiksi [[neurologia]]ssa ja [[neuropsykologia]]ssa. Suurin osa aivotutkimuksesta on kuitenkin tehty eläinten aivoja tutkimalla.
Rivi 86 ⟶ 105:
===Aivot ja ikä===
[[Psychological Science]] -lehden tutkimuksen mukaan mikä tahansa päätä vaativa puuhastelu ei lisää vanhenevien ihmisten aivojen tehokkuutta. Hoksottimet vahvistuvat vasta kun aletaan opetella uusia asioita, joka vaativat paneutumista, kuten [[digikuvaus]] tai tilkkutöiden teko. On myös hyvä jos uuden taidon lisääminen tuo elämään uusia sosiaalisia virikkeitä. Yhteisretkien kaltaiset puuhastelut eivät kuitenkaan yksin riittäneet kohentamaan ikäihmisten muistitaitoja. Tutkimukseen osallistui yli 200 60–90-vuotiasta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko= Uuden opettelu pitää skarppina|Tekijä=Tiede | Julkaisu=Tiede 12/2013 | Ajankohta=2013 | Sivut=13}}</ref>
 
== Miten Ihmisen Aivot Ajattelee ja Tuntee ==
 
== Katso myös ==
Rivi 106 ⟶ 127:
 
== Lähteet ==
* Ramachanandran, V S (2011), The Tell-Tale Brain: A Neuroscientist's Quest for What Makes Us Human. W. W. Norton & Company.
* Simon, Seymour (1999). The Brain. HarperTrophy. <nowiki>ISBN 0-688-17060-9</nowiki>
* {{Kirjaviite | Tekijä = Damasio, Antonio| Nimeke = Itse tulee mieleen : tietoisten aivojen rakentaminen|Vuosi = 2011| Luku = |Sivu = |Sivut = | Selite = alkuteos: Self comes to mind| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Terra Cognita| Tunniste = ISBN 978-952-5697-36-0| Kieli ={{fi}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Eagleman, David| Nimeke = Incognito : aivojen salattu elämä|Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = |
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot”