Ero sivun ”Sippolan hovi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjattu nimien kirjoitusasua ja lisätty tietoja
Rivi 1:
[[Kuva:Sippolan hovi.JPG|thumb|250px|Sippolan hovi]]
'''Sippolan hovi''' eli '''Sippolan kartano''' on entinen rälssisäteri, jonka maat on nykyisin palstoitettu<ref name="facta">Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 784</ref>. Päärakennus on Suomen suurin puukartanopuukartanorakennus. Se on tunnettu aiemmin myös [[von Daehn]]inDaehnien kartanona. Kartano sijaitsee [[Kouvola]]n [[Sippola]]ssa. Sen uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1836.<ref> [http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/s/mesis/manor_mesis_fi.html ]</ref> Vuosina 1857–1899 siellä toimi [[Saveron lasitehdas|Saveron pullolasitehdas]]<ref name="facta"/>. Kartanossa on toiminut vuodesta 1909 alkaen [[koulukoti]].<ref>[http://www.anjalankoskenmatkailu.com/?id=88 Anjalankosken matkailu]</ref>
 
Sippolan[[Alexander kartanonvon Daehn]] perusti sinne 1856 Suomen ensimmäisen juustomeijerin.<ref name="facta"/> Kartanon pihassa kasvaa ns. ''Juustomäntyjuustomänty''. Mänty sai nimensä siitä, että sen oksasta roikkuneessa padassa keitti vuonna 1856 kartanon juustomestarina toiminut [[sveitsi]]läinen Rudolf Klosner ensimmäisen Suomessa valmistetun [[emmentaljuusto]]n.<ref>[http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?597780 Anjalankoski on teollisuuskeskus luonnon helmassa MTV3.fi 8.1.2008]</ref>
'''Sippolan hovi''' eli '''Sippolan kartano''' on Suomen suurin puukartano. Se on tunnettu aiemmin myös [[von Daehn]]in kartanona. Kartano sijaitsee [[Kouvola]]n [[Sippola]]ssa. Sen uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1836.<ref> http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/s/mesis/manor_mesis_fi.html </ref> Kartanossa on toiminut vuodesta 1909 alkaen [[koulukoti]].<ref>http://www.anjalankoskenmatkailu.com/?id=88</ref>
 
Sippolan kartanon pihassa kasvaa ns. ''Juustomänty''. Mänty sai nimensä siitä että sen oksasta roikkuneessa padassa keitti vuonna 1856 kartanon juustomestarina toiminut [[sveitsi]]läinen Rudolf Klosner ensimmäisen Suomessa valmistetun [[emmentaljuusto]]n.<ref>[http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?597780 Anjalankoski on teollisuuskeskus luonnon helmassa MTV3.fi 8.1.2008]</ref>
 
==Sippolan kartanon omistajia==
Kartanon muodosti valtaneuvos Lauri[[Lorentz Creutz]], joka korotettiin 1654 paroniksi. Hän sai alueita läänitykseksi, osti talonpojilta sukuoikeuksia ja tiluksia, ja sai Sippulaksi kutsuttuun kylään muodostettua maatilan, jolle myönnettiin säterioikeudet. Näin syntyi kartano. Sippula ja Ahvenkoski periytyivät Lauri Creutzin toiseksi vanhimmalle pojalle [[Johan Creutz|Johannes Creutzille]], jonka kuningatar [[Ulrika Eleonora]] korotti kreiviksi 1719.
 
Pikkuvihan johdosta, ruotsalaisenRuotsalaisen vallananastajan puolelle jääneiden Creutzien piti [[pikkuviha]]n johdosta luopua [[Vanha Suomi|Vanhaan Suomeen]] jääneistä omistuksistaan. Kreivin perilliset myivät Sippulan, ja se joutui omistajanvaihdoksiin joissa useastisen omistaja vaihtui usein. Lopulta omistajasuvuksi vakiintui Daehn-suku vakiintui omistajasuvuksi.
Kartanon muodosti valtaneuvos Lauri Creutz, joka korotettiin 1654 paroniksi. Hän sai alueita läänitykseksi, osti talonpojilta sukuoikeuksia ja tiluksia, ja sai Sippulaksi kutsuttuun kylään muodostettua maatilan jolle myönnettiin säterioikeudet. Näin syntyi kartano. Sippula ja Ahvenkoski periytyivät Lauri Creutzin toiseksi vanhimmalle pojalle Johannes Creutzille, jonka kuningatar [[Ulrika Eleonora]] korotti kreiviksi 1719.
 
Pikkuvihan johdosta, ruotsalaisen vallananastajan puolelle jääneiden Creutzien piti luopua Vanhaan Suomeen jääneistä omistuksistaan. Kreivin perilliset myivät Sippulan, ja se joutui omistajanvaihdoksiin joissa useasti omistaja vaihtui. Lopulta Daehn-suku vakiintui omistajasuvuksi.
 
Kartanon omistajasukuja ovat olleet:
* 1600-luvun puolivälin tienoviltatienoilta pikkuvihaan: Creutz-suku
* 1700-luvun loppupuoliskolla: sekalaisia omistajia
* pitkään 1700-luvulla: kirkkoherra Gudseus
Rivi 18 ⟶ 16:
 
Omistajaluettelo (mahdollisesti epätäydellinen) 1600-luvun lopulta lukien:
* valtaneuvos, paroni Lauritsa[[Lorentz Creutz]]
* kreivi [[Johan Creutz|Johannes Creutz]]
* kreivi Creutz
 
* Aleksanteri[[Alexander von Daehn]]
* Voldemar[[Woldemar von Daehn]]
 
==Aiheesta muualla==