Ero sivun ”Isabella Katolilainen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
täydennystä lähteen muk
p kh
Rivi 4:
 
==Lapsuus ja nuoruus==
Isabellan vanhempansavanhemmat olivat [[Juhana II (Kastilia)|Kastilian Juhana II]] ja tämän toinen vaimo Portugalin prinsessa Isabella. Juhana II:n kuoltua ennenaikaisesti [[1454]] Kastilian kuninkuuden peri kolmivuotiaan Isabellan vanhin velipuoli [[Henrik IV (Kastilia)|Henrik IV]].<ref name="EB"/> Aikalaiskronikoitsijat haukkuivat Henrikiä huonoksi kuninkaaksi ja vielä huonommaksi ihmiseksi, saamattomaksi ja peräänantavaksi. Kruununperijänä oli hänen tyttärensä Johanna (Juana, s. 1462), jonka huhuttiin olevan aatelismies Beltrán de la Cuevan tytär, josta syystä tyttö sai pilkkanimen la Beltraneja.<ref name="CAT"/>
 
Isabella vietti lapsuutensa Arévalon linnassa äitinsä ja nuoremman veljensä Alfonson kanssa. Hän sai läheisen Ávilan papeilta opetusta retoriikassa, filosofiassa, runoudessa ja musiikissa. Kun Isabella oli kolmetoistavuotias, hänet ja hänen veljensä kutsuttiin Madridiin hoviin saamaan "säädyllisen kasvatuksen". Kutsun motivaatioksi on arveltu pikemminkin sitä, että kuningas halusi pitä sisaruksiaan silmällä siltä varalta, että aatelisto tukisi heidän valtaannousuaan.<ref name="CAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.newadvent.org/cathen/08177a.htm | Nimeke = Isabella I | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Catholic Encyclopedia | Viitattu = 20.2.2014 }}</ref>
 
Kun Henrik julisti tyttärensä Johannan kruununperijäksi, aatelisto nousikin kapinaan ja julisti kuninkaaksi infantti Alfonso XII:n. Tämän kuoltua 1468 aateli tarjosi kuninkuutta Isabellalle. 17-vuotias Isabella oli kasvanut ankaran moraaliseksi ja vastusti hovin juonittelua ja korruptiota, joten hän kieltäytyi ja vaati aatelisia tunnustamaan Henrikin lailliseksi kuninkaaksi ja myöntämään itselleen vain kruununperimysoikeudet. Henrik ja grandit suostuivat tähän, ja rauha palasi valtakuntaan.
 
==Avioliitto==
Isabella oli sopinut Henrikin ja aateliston kanssa, ettei hän solmi avioliittoa ilman kuninkaan suostumusta. Kuningas taas lupasi olla pakottamatta häntä tahtonsa vastaiseen liittoon. Isabellan ympärillä alkoi kuitenkin pyöriä kosijoita, joihin kuuluivat, Ranskan kuninkaan [[Ludvig XII]]:n veli Berryn herttua;, Aragonian prinssi Ferdinand ja iäkäs Portugalin kuningas [[Alfonso V (Portugali)|Alfonso V]], jota Henrik suositteli saadakseen puolestaan oman tyttärensä Kastilian valtaistuimelle.
 
Isabella valitsi sulhaseksi 1469 serkkunsa, Aragonian Ferdinand II:n taaten näin Aragonian tuen vaatimukselleen.<ref name="CAT"/> Henrik vihastui ja määräsi sisarpuolensa valvottavaksi, jotta avioliittoa ei solmittaisi. Isabella juoni kuitenkin [[Toledo (Espanja)|Toledo]]n arkkipiispan ja aatelisten kanssa ja sai heiltä ja useilta kaupungeilta tuen avioliittohankkeelleen.
 
Syyskuussa 1469 Ferdinand allekirjoitti avioliittosopimuksen, jossa sovittiin muun muassa, että Ferdinand asuu Kastiliassa eikä poistu sieltä ilman Isabellan lupaa, eikä käy sotia ilman Isabellan suostumusta, mutta jatkaa [[maurit|maurien]] vastaista sotaa. Julkiset säädökset saisivat lainvoiman, kun Isabella ja Ferdinand olisivat kumpikin lisänneet niihin allekirjoituksensa. Koska kuninkaan joukot valvoivat teitä, Ferdinand matkusti salaa muuliajuriksi naamioituneena Burgo de Osmaan, jossa Isabella oleskeli. Häät järjestettiin väärennetyn paavillisen avioliittoluvan turvin 18. lokakuuta 1469 [[Valladolid]]issa.
 
Paavi antoi anteeksi luvattoman avioliiton, ja kun Henrik kuoli 11. joulukuuta 1474, Isabella sai syrjäytettyä Johannan tukijat. Kruunajaiset järjestettiin kahden päivän kuluttua ilman kuningasta, mistä Ferdinand loukkaantui syvästi. Välitystuomioistuin vahvisti avioliittosopimuksen vähäisin muutoksin. Ferdinand sai kirjoittaa nimensä ensimmäisenä yhdessä allekirjoitettaviin papereihin, ja metallirahoihin tuli lyödä molempien kuvat. Isabella tunnusti Ferdinandinkin Kastilian kuninkaaksi, mutta hän sai tosiasiassa tyytyä prinssipuolison rooliin Isabellan johtaessa valtakuntaa.
Rivi 35:
 
==Isabellan kuolema==
Isabella Katolilainen kuoli 26. marraskuuta 1504. Hänen ruumiinsa vietiin [[Granada]]an, jossa hän oli saavuttanut suurimman sotilaallisen voittonsa. Vain muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa hän määräsi rakennettavaksi entisessä moskeijassa toimineen katedraalin viereen kuninkaallisen kappelin, Capilla Realin. Kun kappeli valmistui 1521, Isabellan maalliset jäännökset siirrettiin sinne Convento de San Francison luostarista [[Alhambra]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lovegranada.com/monuments/royal-chapel/ | Nimeke = Royal Chapel of Granada - Burial Place of the Catholic Monarchs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Love Granada | Viitattu = 20.2.2014 }}</ref>
 
Isabella on haluttu julistaa [[pyhimys|pyhimykseksi]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.queenisabel.org/Canonisation.html | Nimeke = Canonisation | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =isabel.org | Viitattu = 20.2.2014 }}</ref> mutta juutalaisjärjestöt ja liberaaliteologit ovat vastustaneet sitä.