Ero sivun ”Turve” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 213.143.167.6) ja palautettiin versio 15443060, jonka on tehnyt Phïï
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p linkki täsmennyssivuun Kristillisdemokraatit using AWB
Rivi 41:
 
{{Korjattava/kuvitus|kartta}}
Turvetta muodostuu suomailla ja kosteikoilla. 50–70 % maailman soista ja kosteikoista on turvemaita. Maapallolla turvemaita on noin kolme miljoonaa neliökilometriä eli 2&nbsp;% maapallon maa-alasta, ja niissä on turvetta noin 3,5–4 biljoonaa kuutiometriä.<ref name="wec">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldenergy.org/documents/ser2007_executive_summary.pdf | Nimeke = 2007 Survey of Energy Resources | Tekijä = World Energy Council | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2007 | Viitattu = 15.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Suurimmat turve-esiintymät ovat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]], [[Pohjois-Aasia]]ssa, [[Eurooppa|Euroopan]] pohjois- ja keskiosissa sekä [[Indonesia]]ssa.<ref name="peat-portal-1">[http://www.peat-portal.net/index.cfm?&menuid=36 What is Peat?] Peat-Portal</ref> Maailman turpeesta 44&nbsp;% on Venäjällä, 36&nbsp;% Amerikoissa, 7&nbsp;% Euroopassa, 6&nbsp;% Kaakkois-Aasiassa ja 3&nbsp;% muualla Aasiassa. Jäistä turve on yhä [[Venäjä]]llä, [[Kanada]]ssa, [[Andit|Andien]] ylängöillä ja [[Himalaja]]lla.<ref name="peat-portal-2">[http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change] Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref>
 
Vuodesta 1800 turpeen määrä on vähentynyt noin 10–20&nbsp;% ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vuoksi. Maailmanlaajuisesti turpeen merkittävin uhka on kuivaus maanviljelyyn ja metsiksi.<ref name="peat-portal-1"/> Tällä hetkellä turvemaat katoavat nopeammin kuin koskaan aiemmin. Laajoilla kuivauksilla on pyritty keräämään entisten sademetsien puita kuivauskanaaleja pitkin. Sen jälkeen kuivausta on jatkettu, [[palmuöljy]]- ja [[sellu]]puuviljelmiä varten. Kuiva turve hapettuu ja vapauttaa hiilidioksidia toisin kuin luonnontilassa. Se myös syttyy helposti palamaan ja palaa viikkoja aiheuttaen laajoja savupilviä. Lisäksi turpeen palaessa vapautuu suuria määriä hiilidioksidia.<ref name="peat-portal-2"/>
Rivi 52:
[[Kuva:TOMS indonesia smog lrg.jpg|thumb|250px|[[Indonesia]]ssa oli laajat turvepalot vuonna 1997.]]
 
Turvemaan sitoma hiilimäärä on kaksinkertainen verrattuna kaikkiin maailman metsien biomassaan. Turvemaa sitoo hiiltä keskimäärin 10 kertaa enemmän hehtaaria kohti kuin mikään muu ekosysteemi.<ref name="UNEPBali">[http://www.unep.org/Documents.Multilingual/Default.asp?DocumentID=523&ArticleID=5723&l=en Peatlands are Quick and Cost-Effective Measure to reduce 10% of greenhouse emissions,] UNEP 11.12.2007</ref> Aasian trooppisissa metsissä turvemaat voivat sitoa 30-kertaisesti hiiltä verrattuna tavallisen sademetsän kasvuston hiilimäärään.<ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref> Turvemaiden raivaus, kuivaus ja metsäpalot vapauttavat yli 3&nbsp;000 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuosittain. Se vastaa 10 % maailman fossiilisten polttoaineiden päästöistä.<ref name="UNEPBali">[http://www.unep.org/Documents.Multilingual/Default.asp?DocumentID=523&ArticleID=5723&l=en Peatlands are Quick and Cost-Effective Measure to reduce 10% of greenhouse emissions,] UNEP 11.12.2007</ref> Turve sisältää 65 prosenttia maailman eloperäisestä hiilestä.<ref> [http://news.sky.com/skynews/article/0,,15410-1257877,00.html A Carbon Timebomb] 28.11.2007</ref> [[Suo|Soissa]] ja [[kosteikko|kosteikoissa]] on 450 miljardia tonnia hiiltä.<ref name="Toiviainen">Pasi Toiviainen, Ilmastonmuutos. Nyt. Muistiinpanoja maailmanlopusta, Otava 9/2007</ref> [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] ympäristöohjelma [[UNEP|UNEP:n]] mukaan turvemaat ovat maailman tärkein hiilivarasto ja niiden suojelu ja muokattujen turvemaiden palauttaminen ovat kiireellisiä polttavia kysymyksiä. Ojitettuna ja kuivauksessa tilanne muuttuu päinvastaiseksi. Ojitetussa tai kuivattavassa suossa hiilidioksidi vapautuu. Maailman kuivattavien (ojitettujen) turvemaiden hiilidioksidipäästöt ovat 800 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 9&nbsp;% Euroopassa ja 66&nbsp;% Aasiassa. Ennusteiden mukaan Kaakkois-Aasian osuus kasvaa 500 miljoonasta tonnista (2007) 900 miljoonaan tonniin vuonna 2030. Tonni palmuöljyä voi vapauttaa 20 tonnia CO<sub>2</sub>:a turpeen hajoamisen kautta. Lisäksi on huomioitava öljyn tuotannosta ja turpeen tulipaloista syntyvät CO<sub>2</sub>-päästöt. Hollannin palmuöljyn tuonti vuonna 2005 oli 400&nbsp;000 tonnia, mikä todellisuudessa lisäsi Hollannin kasvihuonepäästöjä toisin kuin maan tavoitteena oli. Uuden tutkimuksen mukaan turvemaan keskimääräinen vuosiemissio on 2&nbsp;000 miljoonaa tonnia CO<sub>2</sub> (600 Mt hajoaminen ja 1&nbsp;400 Mt turvepalot). Tämä päästö ylittää Venäjän tai Intian hiilidioksidipäästöt ja on kolminkertainen Saksan päästöihin verrattuna. Indonesia on maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidin tuottaja. Indonesian turvesoista vapautuu 6,5-kertainen CO<sub>2</sub>-määrä verrattuna fossiilisten polttoaineiden vapauttamaan määrään.<ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref>
 
Roudassa olevat turvesuot ovat toistaiseksi olleet [[hiilinielu]]. [[Siperia]]ssa on 600&nbsp;000&nbsp;km<sup>2</sup> ikiroutaiset turvesuot. Länsi-Siperia on lämmennyt noin 3&nbsp;°C sadassa vuodessa ja se on siten yksi maailman nopeiten lämpenevistä seuduista. Jos turvesuot sulavat, niistä vapautuu merkittäviä määriä [[metaani]]a ja [[hiilidioksidi]]a.<ref name="Toiviainen">Pasi Toiviainen, Ilmastonmuutos. Nyt. Muistiinpanoja maailmanlopusta, Otava 9/2007</ref>
 
[[Kioton sopimus]] ei huomioi turvemaista vapautuvaa hiilidioksidia ja metaania, vaikka ne ovat valtava ilmastonlämpenemisen aiheuttaja.<ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref>
Rivi 91:
| Mustalipeä || 30,4
|}
Turpeella on monia käyttötapoja. Suurimpia käyttökohteita ovat energiantuotanto ja maatalous, missä turvetta käytetään eläinten kuivikkeena. Lisäksi sitä käytetään muun muassa kasvualustana ja perinteisissä [[Turvehoito|turvehoidoissa]]. Turvemailla on keskeinen merkitys virkistyskäytössä ulkoilussa, retkeilyssä, marjastuksessa ja metsästyksessä{{selvennä}}.
 
===Turve polttoaineena===
Rivi 118:
{{ Verkkoviite | Nimeke = Muut biomassaenergian lähteet: Turve | Osoite = http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/muutbiomassaenergianlahteet/turve.html| | Ajankohta = 12. syyskuuta 2007 | Julkaisija = Motiva | Viitattu = 14.9.2007 }}</ref>
Tähän määritelmään päätyi [[Kauppa- ja teollisuusministeriö]]n vuonna 2000 julkaisema selvitys ''Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa''.<ref name="ktm20/2000">{{ Kirjaviite | Tekijä = Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola | Nimeke = Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000 | Julkaisija = Kauppa- ja teollisuusministeriö | Vuosi = 2000 | Viitattu = 24. heinäkuuta 2007 }}</ref>
KTM:n julkaisun ovat laatineet KTM:n tilauksesta [[Patrick Crill]] (USA), [[Ken Hargreaves]] (UK) ja [[Atte Korhola]] ([[Helsingin yliopisto]]). Selvityksen johtopäätös oli, että turve tulisi luokitella hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi.
 
Raportti on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tutkijoilta.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.tieteessatapahtuu.fi/0307/sisalto.htm | Julkaisija = Tieteessä tapahtuu 3/2007 | Nimeke = Heikkilä, R.; Lindholm, T.; & Simola, H. (2007) Keskustelua: Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin | Viitattu = 24. heinäkuuta 2007 }}</ref><ref>A.J.Schilstran, ''Ecol. Econ.'' 39, s. 285–293 (2001)</ref><ref>Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin, Tieteessä tapahtuu3/2007 31–32, Kirjoittajat: Luonnonmaantieteen dosentti Raimo Heikkilä ([[Oulun yliopisto]]), Kasvitieteen dosentti Tapio Lindholm (Helsingin yliopisto) ja Ympäristötieteen dosentti Heikki Simola ([[Joensuun yliopisto]])</ref>
Myös ympäristöjärjestöt vastustavat tiukasti turpeen käyttöä ja KTM:n ehdottamaa luokittelua. Järjestöt pitävät turpeen polttoainekäytöstä luopumista yhtenä Suomen ilmastopolitiikan suurimmista kysymyksistä.<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/seuraavan-hallituksen-sitoudut | Viitattu = 12. helmikuuta 2007 | Julkaisija = Greenpeace | Nimeke = Seuraavan hallituksen sitouduttava tiukkoihin ilmastotavoitteisiin }}</ref>
 
Suomessa [[Vanhasen II hallitus]] on kirjannut [[hallitusohjelma]]ansa toimivansa turpeen määrittelemiseksi hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi noudattaen kuitenkin IPCC:n kantaa.<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp | Nimeke = Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2007 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Viitattu = 31.3.2008 }}</ref> Puolueista [[Suomen Keskusta]] ja [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraatit]] ovat ottaneet turpeen uusiutuvuusluokituksen saavuttamisen poliittisiksi tavoitteikseen.<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.greenpeace.org/finland/fi/vaalit-2007/ | Nimeke = Puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden vertailu | Ajankohta = 2007 | Julkaisija = Greenpeace | Viitattu = 31.3.2008 }}</ref>
 
Turpeen ulkoiset kustannukset energiana ovat Suomessa korkeammat kuin hiilen ja suurimmat kaikista energiamuodoista eli 2,3–5,1 senttiä/kWh. Ulkoiset kustannukset ovat ympäristöön ja ihmisten terveyteen aiheutuvat kustannukset<ref>[http://www.ewea.org/fileadmin/ewea_documents/documents/projects/rexpansion/050620_ewea_report.pdf Support Schemes for Renewable Energy, A Comparative Analysis of Payment Mechanisms in the EU ] The European Wind Energy Association EWEA 5/2005</ref>
 
====Turvetuotanto====
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Turve