Ero sivun ”Turve” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 213.143.167.6) ja palautettiin versio 15443060, jonka on tehnyt Phïï |
p linkki täsmennyssivuun Kristillisdemokraatit using AWB |
||
Rivi 41:
{{Korjattava/kuvitus|kartta}}
Turvetta muodostuu suomailla ja kosteikoilla. 50–70 % maailman soista ja kosteikoista on turvemaita. Maapallolla turvemaita on noin kolme miljoonaa neliökilometriä eli 2 % maapallon maa-alasta, ja niissä on turvetta noin 3,5–4 biljoonaa kuutiometriä.<ref name="wec">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldenergy.org/documents/ser2007_executive_summary.pdf | Nimeke = 2007 Survey of Energy Resources | Tekijä = World Energy Council | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2007 | Viitattu = 15.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Suurimmat turve-esiintymät ovat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]], [[Pohjois-Aasia]]ssa, [[Eurooppa|Euroopan]] pohjois- ja keskiosissa sekä [[Indonesia]]ssa.<ref name="peat-portal-1">[http://www.peat-portal.net/index.cfm?&menuid=36 What is Peat?] Peat-Portal</ref> Maailman turpeesta 44 % on Venäjällä, 36 % Amerikoissa, 7 % Euroopassa, 6 % Kaakkois-Aasiassa ja 3 % muualla Aasiassa. Jäistä turve on yhä [[Venäjä]]llä, [[Kanada]]ssa, [[Andit|Andien]] ylängöillä ja [[Himalaja]]lla.<ref name="peat-portal-2">[http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change] Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref>
Vuodesta 1800 turpeen määrä on vähentynyt noin 10–20 % ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vuoksi. Maailmanlaajuisesti turpeen merkittävin uhka on kuivaus maanviljelyyn ja metsiksi.<ref name="peat-portal-1"/> Tällä hetkellä turvemaat katoavat nopeammin kuin koskaan aiemmin. Laajoilla kuivauksilla on pyritty keräämään entisten sademetsien puita kuivauskanaaleja pitkin. Sen jälkeen kuivausta on jatkettu, [[palmuöljy]]- ja [[sellu]]puuviljelmiä varten. Kuiva turve hapettuu ja vapauttaa hiilidioksidia toisin kuin luonnontilassa. Se myös syttyy helposti palamaan ja palaa viikkoja aiheuttaen laajoja savupilviä. Lisäksi turpeen palaessa vapautuu suuria määriä hiilidioksidia.<ref name="peat-portal-2"/>
Rivi 52:
[[Kuva:TOMS indonesia smog lrg.jpg|thumb|250px|[[Indonesia]]ssa oli laajat turvepalot vuonna 1997.]]
Turvemaan sitoma hiilimäärä on kaksinkertainen verrattuna kaikkiin maailman metsien biomassaan. Turvemaa sitoo hiiltä keskimäärin 10 kertaa enemmän hehtaaria kohti kuin mikään muu ekosysteemi.<ref name="UNEPBali">[http://www.unep.org/Documents.Multilingual/Default.asp?DocumentID=523&ArticleID=5723&l=en Peatlands are Quick and Cost-Effective Measure to reduce 10% of greenhouse emissions,] UNEP 11.12.2007</ref> Aasian trooppisissa metsissä turvemaat voivat sitoa 30-kertaisesti hiiltä verrattuna tavallisen sademetsän kasvuston hiilimäärään.<ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref> Turvemaiden raivaus, kuivaus ja metsäpalot vapauttavat yli 3 000 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuosittain. Se vastaa 10 % maailman fossiilisten polttoaineiden päästöistä.<ref name="UNEPBali">[http://www.unep.org/Documents.Multilingual/Default.asp?DocumentID=523&ArticleID=5723&l=en Peatlands are Quick and Cost-Effective Measure to reduce 10% of greenhouse emissions,] UNEP 11.12.2007</ref> Turve sisältää 65 prosenttia maailman eloperäisestä hiilestä.<ref>
Roudassa olevat turvesuot ovat toistaiseksi olleet [[hiilinielu]]. [[Siperia]]ssa on 600 000 km<sup>2</sup> ikiroutaiset turvesuot. Länsi-Siperia on lämmennyt noin 3 °C sadassa vuodessa ja se on siten yksi maailman nopeiten lämpenevistä seuduista. Jos turvesuot sulavat, niistä vapautuu merkittäviä määriä [[metaani]]a ja [[hiilidioksidi]]a.<ref name="Toiviainen">Pasi Toiviainen, Ilmastonmuutos. Nyt. Muistiinpanoja maailmanlopusta, Otava 9/2007</ref>
[[Kioton sopimus]] ei huomioi turvemaista vapautuvaa hiilidioksidia ja metaania, vaikka ne ovat valtava ilmastonlämpenemisen aiheuttaja.<ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref>
Rivi 91:
| Mustalipeä || 30,4
|}
Turpeella on monia käyttötapoja. Suurimpia käyttökohteita ovat energiantuotanto ja maatalous, missä turvetta käytetään eläinten kuivikkeena. Lisäksi sitä käytetään muun muassa kasvualustana ja perinteisissä [[Turvehoito|turvehoidoissa]]. Turvemailla on keskeinen merkitys virkistyskäytössä ulkoilussa, retkeilyssä, marjastuksessa ja metsästyksessä{{selvennä}}.
===Turve polttoaineena===
Rivi 118:
{{ Verkkoviite | Nimeke = Muut biomassaenergian lähteet: Turve | Osoite = http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/muutbiomassaenergianlahteet/turve.html| | Ajankohta = 12. syyskuuta 2007 | Julkaisija = Motiva | Viitattu = 14.9.2007 }}</ref>
Tähän määritelmään päätyi [[Kauppa- ja teollisuusministeriö]]n vuonna 2000 julkaisema selvitys ''Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa''.<ref name="ktm20/2000">{{ Kirjaviite | Tekijä = Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola | Nimeke = Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000 | Julkaisija = Kauppa- ja teollisuusministeriö | Vuosi = 2000 | Viitattu = 24. heinäkuuta 2007 }}</ref>
KTM:n julkaisun ovat laatineet KTM:n tilauksesta [[Patrick Crill]] (USA), [[Ken Hargreaves]] (UK) ja [[Atte Korhola]] ([[Helsingin yliopisto]]). Selvityksen johtopäätös oli, että turve tulisi luokitella hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi.
Raportti on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tutkijoilta.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.tieteessatapahtuu.fi/0307/sisalto.htm | Julkaisija = Tieteessä tapahtuu 3/2007 | Nimeke = Heikkilä, R.; Lindholm, T.; & Simola, H. (2007) Keskustelua: Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin | Viitattu = 24. heinäkuuta 2007 }}</ref><ref>A.J.Schilstran, ''Ecol. Econ.'' 39, s. 285–293 (2001)</ref><ref>Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin, Tieteessä tapahtuu3/2007 31–32, Kirjoittajat: Luonnonmaantieteen dosentti Raimo Heikkilä ([[Oulun yliopisto]]), Kasvitieteen dosentti Tapio Lindholm (Helsingin yliopisto) ja Ympäristötieteen dosentti Heikki Simola ([[Joensuun yliopisto]])</ref>
Myös ympäristöjärjestöt vastustavat tiukasti turpeen käyttöä ja KTM:n ehdottamaa luokittelua. Järjestöt pitävät turpeen polttoainekäytöstä luopumista yhtenä Suomen ilmastopolitiikan suurimmista kysymyksistä.<ref>
Suomessa [[Vanhasen II hallitus]] on kirjannut [[hallitusohjelma]]ansa toimivansa turpeen määrittelemiseksi hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi noudattaen kuitenkin IPCC:n kantaa.<ref>
Turpeen ulkoiset kustannukset energiana ovat Suomessa korkeammat kuin hiilen ja suurimmat kaikista energiamuodoista eli 2,3–5,1 senttiä/kWh. Ulkoiset kustannukset ovat ympäristöön ja ihmisten terveyteen aiheutuvat kustannukset<ref>[http://www.ewea.org/fileadmin/ewea_documents/documents/projects/rexpansion/050620_ewea_report.pdf Support Schemes for Renewable Energy, A Comparative Analysis of Payment Mechanisms in the EU ] The European Wind Energy Association EWEA 5/2005</ref>
====Turvetuotanto====
|