Ero sivun ”Soini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p turha piste pois |
p linkki täsmennyssivuun Kristillisdemokraatit using AWB |
||
Rivi 32:
| valtuusto-puolueet = 2013–2016<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Yle|Nimeke=Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu|
Ajankohta=28.10.2012|Osoite=http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/soini_uusi_valtuusto_12_759.html|Julkaisija=Yleisradio|Luettu=3.10.2015}}</ref>
<br /> • [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> • [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> • [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> • [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> • [[Vasemmistoliitto|Vas.]]
| valtuusto-paikat = <br />11<br />4<br />3<br />2<br />1
}}
Rivi 40:
Soinin alueelta tunnetaan vain muutamia [[esihistoria]]llisia löytöjä. Seutu pysyi pitkään erämaana, jossa kävivät niin [[satakunta]]laiset kuin [[hämäläiset]] ja [[kyrö]]läiset erämiehet. [[Keskiaika|Keskiajalla]] Soinin seutu oli [[Pietarsaari|Pietarsaaren]] ja [[Suur-Pirkkala|Pirkkalan]] pitäjien raja-aluetta. Rajapyykkinä olivat [[Iironkivi|Iiron-]] ja [[Kuninkaankivi]] [[Iironjärvi|Iironjärven]] tienoilla. Vakinaisesti seudun asuttivat kuitenkin [[savolaiset]], joille Soinin mäkiset ja järviset seudut olivat luonnollista laajentumisaluetta.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Heikki Susiluoma|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 37–40|Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=Kustannusosakeyhtiön Otavan painolaitokset|Vuosi=[[1986]]|Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref>
[[Terva]]talous oli merkittävät taustatekijä asutuksen laajenemiselle, sillä Soinin seutu oli merkittävää [[tervanpoltto]]aluetta aina [[1700-luku|1700-luvulta]] [[1900-luku|1900-luvulle]] asti. Kunnan alueelta on löytynyt yli 500 [[tervahauta]]a ja myös sen paikannimistössä tervakulttuuriin liittyvät nimet ovat yleisiä.
Soinin alueet ovat kuuluneet monen kunnan yhteyteen. Eteläisimmät kylät ovat kuuluneet [[Pirkkala]]an, [[Ruovesi|Ruoveteen]], [[Keuruu]]seen ja [[Ähtäri]]in, pohjoiset taas Pietarsaaren, [[Lappajärvi|Lappajärveen]] ja Alajärveen. Vuonna [[1784]] perustettiin Lappajärveen kuulunut Soinin rukoushuonekunta, joka useiden alueliitosten jälkeen saavutti [[1851]] kunnan nykyisen laajuuden. Vuonna [[1859]] Soinista tuli Alajärven kappeliseurakunta ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin [[1895]]. Soinin kunta perustettiin [[1875]].
Soinin asukasluku kasvoi vuosien 1900–1960 välisenä aikana 3 270 asukkaasta 4 447 asukkaaseen. [[1960-luku|1960-luvulla]] väestö alkoi nopeasti vähentyä. [[1980-luku|1980-luvun alussa]] asukkaita oli alle 3 000. Tulloin muuttotappiovuodet päättyivät vähäksi aikaa ja kunnan asukasluku alkoi jälleen kasvaa. [[1990-luku|1990-luvun alussa]] asukasluku alkoi jälleen laskea. Vuoteen 2011 kunnan asukasmäärä oli laskenut 2 374 asukkaaseen. Soini on Etelä-Pohjanmaan harvimmin asuttuja kuntia. Asutus on keskittynyt pääasiassa teiden varsille kunnan länsiosiin. Ainoa taajama on kirkonkylä.
==Väestönkehitys==
Rivi 68:
==Luonto==
Soini on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa [[metsä]]- ja [[suo]]maata, jota elävöittävät lukuisat [[Järvi|järvet]], [[Lampi|lammet]], [[Joki|joet]] ja [[puro]]t.
[[Kallioperä]] on pääasiassa [[gneissigraniittia]], [[graniitti]]a ja [[granodioriitti]]a. Yleisin [[maalaji]] on [[moreeni]], joka on monin paikoin [[Turve|turpeen]] peitossa. [[Kuninkaanjoki|Kuninkaanjoen]], [[Leväjoki|Leväjoen]] ja [[Syväjoki|Syväjoen]] laaksoissa on [[hiekka]]kankaita. [[Savi]]koita on vähän, laajin savialue on kirkonkylän luoteispuolella. Soinin vaihtelevat pinnanmuodot johtuvat kallioperän rakenteesta ja murrosvyöhykkeistä. Kunnan länsiosan kankaremaa liittyy Etelä-Pohjanmaan [[Lakeus|lakeuksiin]], mutta itäosan karu mäkimaa on tyypillistä [[Suomenselkä|Suomenselän]] aluetta. Alueen maaston on Etelä-Pohjanmaan ylävintä. Yli 200 metriin kohoavia kohoumia ovat muun muassa Löytynmäki ja Pirttimäki.
Metsät peittävät yli 60 % Soinin pinta-alasta. Metsät ovat monin paikoin soistuneita. Suurimpia soita ovat muun muassa Sikosuo ja Matosuo, jonka yhteydessä on luonnonhoitometsä. Soinin ja Ähtärin raja-alueella oleva Iso Koirajärven harju kuuluu valtakunnalliseen [[harju]]jensuojeluohjelmaan.
Vedet virtaavat Soinin alueelta kolmeen suuntaan. Alueen pohjoisosan vedet kerää Kuninkaanjoki, joka laskee [[Lappajärvi (järvi)|Lappajärveen]] ja edelleen [[Ähtvänjoki|Ähtävänjokea]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Kunnan itäosan vedet virtaavat [[Saarijärvi|Saarijärven]] reittiin ja [[Kymijoen vesistö]]alueeseen. Lounaisosan vedet kerääntyvät [[Ähtärinjärvi|Ähtärinjärveen]], josta ne purkautuvat [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] kautta Pohjanlahteen. Suurimmat järvet ovat [[Hankajärvi]] ja Iironjärvi kunnan itäosassa.
== Kylät ==
| |||