Ero sivun ”Pahoinpitely” versioiden välillä

31 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
linkki täsmennyssivuun Rikoslaki using AWB
p (linkki täsmennyssivuun Rikoslaki using AWB)
{{Korjattava/Suomi}}
'''Pahoinpitely''' on henkilön toiseen kohdistama [[väkivalta|väkivallanteko]] tai sen yritys. Usein pahoinpitely ilmenee nyrkiniskuina, potkuina tai [[puukko|puukotuksina]], mutta pahoinpitelyksi voidaan määritellä myös vaikkapa se, että [[HIV]]-positiivinen harrastaa suojaamatonta [[seksi]]ä kertomatta tartunnastaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/hiv-jutun_tuomio_koveni_12_vuoteen/5262369 Yle.fi - HIV-jutun tuomio koveni 12 vuoteen]</ref> Pahoinpitely on paljon fyysistä väkivaltaa laajempi käsite. Pahoinpitelyä voi olla esimerkiksi kemiallinen väkivalta, vaikkapa lapsen humalluttaminen alkoholilla (esimerkiksi olutta tarjoamalla) tai hiljentäminen lääkeaineilla niin, että lapsi joutuu tiedottomaan tilaan. <ref name="sosiaaliportti"/> Myös työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta voi täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön.<ref name="räty"/>
 
Suomessa pahoinpitely on yleinen rikoksen muoto. [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] mukaan vuosina 2005–2013 Suomessa tuli poliisin tietoon vuosittain noin 30&nbsp;500–40&nbsp;200 pahoinpitelyä.<ref name="tilastokeskus"/> Kolmasosa suomalaisissa [[vankila|vankiloissa]] olevista [[vanki|vangeista]] on tuomittu [[väkivaltarikos|väkivaltarikoksesta]].<ref name=":0">[http://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste20084/persoonallisuuspiirteetennustavatvakivaltarikollistenuusimista.html Haaste -lehti 4/2008: "Persoonallisuuspiirteet ennustavat väkivaltarikollisten uusimista"]</ref>
 
== Suomen rikoslain mukainen pahoinpitelyn määritelmä ==
Pahoinpitelyn eri törkeysasteet ja niiden seuraamukset on [[Suomi|Suomen]] [[Suomen rikoslaki|rikoslaissa]] kuvattu seuraavasti:<ref name="Finlex1">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L21P5 Rikoslaki (19.12.1889/39), 21 luku - Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, 5 § Pahoinpitely] Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 13.9.2014 </ref>
 
''”5 § '''Pahoinpitely'''''
:''Yritys on rangaistava."''
 
''"6 § '''Törkeä pahoinpitely'''''<ref name="Finlex2">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L21P6 Rikoslaki (19.12.1889/39), 21 luku - Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, 6 § Törkeä pahoinpitely] Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 13.9.2014 </ref>
 
:''Jos pahoinpitelyssä''
:''Yritys on rangaistava."''
 
''"7 § '''Lievä pahoinpitely'''''<ref name="Finlex3">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L21P7 Rikoslaki (19.12.1889/39), 21 luku - Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, 7 § Lievä pahoinpitely] Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 13.9.2014 </ref>
:''Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen [[Vähäinen rikos|vähäinen]], rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon.”''
 
Heikoimmin tutkittuja ja selvitettyjä pahoinpitelyrikollisuuden lajeja ovat lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyt. Lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyrikollisuuden ja [[lapsiin kohdistuva perheväkivalta|perheväkivallan]] osalta tilastointi on Suomessa ollut erittäin heikkotasoista joskin asiaan on viime aikoina kiinnitetty kasvavaa huomiota. Lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen osalta ei ole kuitenkaan käytettävissä kunnollisia tilastoja (ks. [[lapsen kaltoinkohtelu]]).
 
Suomessa pahoinpitelyjen määrä on ollut kasvussa. Vuosien 1990 ja 2005 välillä kasvua on ollut 32&nbsp;%.<ref name="a-klinikka.fi">http://www.a-klinikka.fi/tiimi/207/alkoholivakivalta.html</ref> esimerkiksi vuonna 2005 [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] tehtiin 469 väkivaltarikosta 100&nbsp;000 asukasta kohden – Suomessa vastaava luku oli noin 585.<ref>http://www. name="a-klinikka.fi"/tiimi/207/alkoholivakivalta.html</ref>{{Lähde tarkemmin|linkki rikki}}<ref>http://web.archive.org/20070630161808/www.fbi.gov/ucr/cius2006/data/table_01.html</ref> [[Euroopan unioni]]n 2005 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kohtaavat väkivalta EU:n keskiarvoa harvemmin<ref>http://www.europeansafetyobservatory.eu/downloads/EUICS_The%20Burden%20of%20Crime%20in%20the%20EU.pdf</ref>
 
== Keskimääräiset rangaistukset pahoinpitelystä Suomessa ==
Lieviä pahoinpitelytapauksia saatetaan myös yrittää ratkaista [[sovittelu]]menettelyllä.<ref name="Mll-rikosten"/><ref name="Thl-sovittelu"/>
 
Vuoden 2002 tilastotietojen valossa pahoinpitelyitä yksittäisrikoksina tuomituista 5&nbsp;299 henkilöstä 3&nbsp;903 (74 prosenttia) sai sakkotuomion, 954 (18 prosenttia) ehdollista, 194 (4 prosenttia) yhdyskuntapalvelua ja 248 (5 prosenttia) ehdotonta. Päiväsakkojen keskilukumäärä oli 35, ehdollisten keskipituus 2,7 kuukautta ja ehdottomien keskipituus 3,4 kuukautta.
 
Törkeästä pahoinpitelystä tuomittiin yksittäisrikoksena vuonna 2002 288 henkilöä. Ehdollista tuomittiin 177 tapauksessa (62 prosenttia), yhdyskuntapalvelua 6 (2 prosenttia) ja ehdotonta 105 (37 prosenttia). Ehdollisten keskipituus oli 12,5 kuukautta ja ehdottomien 18,1 kuukautta.
Helsingin yliopiston psykologian laitoksen vuonna 2007 tekemässä kyselytutkimuksessa, jossa väkivaltarikoksesta tuomittujen ja sittemmin vankilasta vapautuneiden uusintarikollisuutta seurattiin yhden vuoden ajan, saatiin tutkimukseen osallistuneiden yhdeksänkymmenen rikoksesta tuomitun henkilön osalta selville, että pahoinpitelytuomiosta vapautuneista 69 % syyllistyi johonkin uuteen rikokseen yhden vuoden aikana siitä, kun he vapautuivat vankilasta. Uuden rikoksen tehneistä pahoinpitelijöistä 38 % syyllistyi uuteen pahoinpitelyyn.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/julkaisut/risenjulkaisusarja/vakivaltarikollistenpersoonallisuuspiirteidenjaattribuutioidenyhteydetrikostenuusimiseen.html | Nimeke = Väkivaltarikollisten persoonallisuuspiirteiden ja attribuutioiden yhteydet rikosten uusimiseen | Tekijä = Taija Stoat & Helinä Häkkänen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rikosseuraamusviraston julkaisuja 2/2008 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Rikosseuraamuslaitos | Viitattu = 23.1.2014 }}</ref> Tästä saatiin selville, että tutkimukseen osallistuneilla pahoinpitelijöillä vaikutti olevan korkea riski uusia väkivaltainen rikoksensa.<ref name=":0" />
 
Rikoksia uusivat väkivaltarikolliset ovat [[persoonallisuus|persoonallisuudeltaan]] vähemmän avoimia uusille kokemuksille ja omille tunteilleen, heillä on heikommat vuorovaikutustaidot ja ovat piittaamattomampia muihin ihmisiin, kuin ne väkivaltarikolliset, jotka eivät tee enää vapauduttuaan rikoksia. Rikoksenuusijoilla on enemmän suuttumuksen kokemuksia ja enemmän vaikeuksia hallita suuttumusta ja [[Impulsiivisuus|impulsiivisuutta]]. Rikoksen uusijoilla on myös useammin [[Psykopaatti|psykopaattisiapsykopaatti]]sia piirteitä, erityisen usein tunnekylmyyttä ja [[Manipulointi|manipulatiivisuutta]]. Ei-uusijat kohdensivat myös syyn tehdystä väkivaltarikoksesta useammin itseensä ja kokivat enemmän syyllisyyttä teostaan kuin uusijat. <ref name=":0" />
 
==Katso myös==
 
<ref name="sosiaaliportti">{{Verkkoviite | osoite = http://www.sosiaaliportti.fi/Page/6c03829c-0bde-46dd-97af-ec890aa19d07.aspx| nimeke = Väkivallan muodot ja rikoslaki. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle (Taskinen toim. 2003)| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Lastensuojelun käsikirja| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =sosiaaliportti.fi | viitattu = 13.0.2014 | kieli = }}</ref>
 
<ref name="Mll-rikosten">{{Verkkoviite | osoite = http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/laki-ja-media/rikosten_kasittely/| nimeke = Rikosten käsittely ja rangaistukset| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta =| julkaisupaikka = | julkaisija = Mannerheimin Lastensuojeluliitto, mll.fi | viitattu = 14.9.2014| kieli = }}</ref>
 
<ref name="Thl-sovittelu">{{Verkkoviite | osoite = http://www4.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/sovittelu/sovittelupalvelut| nimeke = Sovittelupalvelut| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta =| julkaisupaikka = | julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi | viitattu = 14.9.2014| kieli = }}</ref>
 
<ref name="räty">{{Verkkoviite | osoite =http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66028-poikkeuksellinen-rikos-suomessa-professori-ei-koskaan-aiemmin | nimeke = Poikkeuksellinen rikos Suomessa – Professori: ”Ei koskaan aiemmin”| tekijä = T. J. Kammonen| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = 17.1.2014| julkaisupaikka = | julkaisija = uusisuomi.fi| viitattu = 13.9.2014| kieli = }}</ref>
<ref name="tilastokeskus">{{Verkkoviite | osoite = http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_oikeusolot.html| nimeke = Oikeus - Rikollisuus| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = Poliisin tietoon tulleet rikokset| julkaisu = | ajankohta =| julkaisupaikka = | julkaisija = Tilastokeskus, stat.fi| viitattu = 13.9.2014| kieli = }}</ref>
 
<ref name="Ko-tilastot">{{Verkkoviite | osoite = http://193.166.171.75/database/statfin/oik/koikrr/koikrr_fi.asp| nimeke = Taulukot tilastossa: Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut. Käräjäoikeuksissa ratkaistut rikosasiat 2009-2013 | tekijä = | tiedostomuoto = | selite = Taulukko pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja lievä-pahoinpitely -rikoksista vuosilta 2009-2012, muuttujina Alue, KO:n kokoonpano, Vuosi, Rikos ja Tiedot | julkaisu = | ajankohta =| julkaisupaikka = | julkaisija = Tilastokeskus, stat.fi| viitattu = 13.9.2014| kieli = }}</ref>
 
<ref name="Mll-rikosten">{{Verkkoviite | osoite = http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/laki-ja-media/rikosten_kasittely/| nimeke = Rikosten käsittely ja rangaistukset| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta =| julkaisupaikka = | julkaisija = Mannerheimin Lastensuojeluliitto, mll.fi | viitattu = 14.9.2014| kieli = }}</ref>
 
<ref name="Thl-sovittelu">{{Verkkoviite | osoite = http://www4.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/sovittelu/sovittelupalvelut| nimeke = Sovittelupalvelut| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta =| julkaisupaikka = | julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi | viitattu = 14.9.2014| kieli = }}</ref>
}}
 
13 002

muokkausta