Ero sivun ”R. E. Westerlund (yritys)” versioiden välillä

'''Oy R.E. Westerlund AB''' oli vuosina 1904-19711904–1971 [[Suomi|Suomessa]] toiminut musiikkialan[[musiikki]]alan suuryritys. Yhtiöllä oli nuotti- ja soitinliikeketju, musiikkikustantamo, konserttitoimisto sekäja pianotehdas. Yritys oli aikansa suurimpia nuottikustantajia ja soitinmyynnin yrityksiä Suomessa.

Liikkeen perusti [[Robert Emil Westerlund]] (1859-19221859–1922) vuonna [[1904]]. Hän oli aiemmin ostanut [[Richard Faltin vanhempi|Richard FaltinFaltinin]]in pianokaupan vuonna 1896<ref name="otavan iso">''Otavan iso musiikkitietosanakirja 5, R-Ö''. (Otava, 1979).</ref> sekä Anna Melanin [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] musiikkikaupan Konrad Fazerin kanssa vuonna 1897. Yhteisyrityksen nimi oli ''Helsingfors nya musikhandel''. Vuonna 1904 Fazer otti tämän yhtiön nimiinsä ja Westerlund perusti omansa.<ref name="igs">[http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2b06f7f9-002a-413d-9f5a-77b5da3f7fa3 Helsingin Kaupunginkirjasto: Kysy mitä vain, 28.10.2011]</ref>

Westerlund hankki nopeasti laajan kustannusvaraston, ostaen muun muassa [[AlekseiAlexei Apostol|A. Apostolin]] ja A. E. Lindgrenin musiikkikustantamot. Oikeusomistusten joukossa olivat muun muassa [[Jean Sibelius|Sibeliuksen]] täydet oikeudet sekä Palmgrenin{{selvennä|kuka? vaihtoehtoja varmaan ainakin Allan ja Selim Palmgren?}}, [[Toivo Kuula|Kuulan]] ja [[Oskar Merikanto|Merikannon]] teoksia. Suomen suurimpiin kaupunkeihin luotiin Westerlundin soitinliikkeet, jotka välittivät myös nuotteja (Turku 1901, Tampere 1898).

AlkuperäinenWesterlundin "pianomakasiini"alkuperäinen ”pianomakasiini” sijaitsi [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorin]] laidalla osoitteessa [[Pohjois-Esplanadi]] 7. Liikkeestä on Helsingin Kaupunginarkistossa Signe Branderin ottama kuva vuodelta 1907. Liike toi maahan pianoja ja flyygeleitä, muun muassa Steinway & Sons ja Schiedmeyer-merkkejä.<ref>Hvittorp : arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriaa. Päivi Hovi-Wasastjerna, 2011, Karisto.</ref>

Pääkonttori sijaitsi Helsingin [[Pohjois-Esplanadi]] 37:ssä. Yhtiön logo oli ovaali ympyrä, jossa oli piirretty kannel sekä kaunokirjoitusteksti REW. Yhtiön papereissa logon alla luki ''"perustettu”perustettu 1870"''1870”, mikä siis poikkeaa yhtiön virallisesta perustamisvuodesta.<ref name="liikekirjepohja">Westerlundin liikekirjepohja vuodelta 1950 Veikko Laville osoitetussa kirjeessä, kirjassa "Kun suksi ei luista - Veikko Lavin nuoruusvuodet 1912-1942" / Matti Halmeaho, Art House, 2012.</ref>

Westerlundin musiikkiliikkeiden osoitteet muissa kaupungeissa olivat vuonna 1950: [[Turku]] (Eerikinkatu 11), [[Tampere]] (Koskikatu 7), [[Oulu]] (Asemakatu 15), [[Jyväskylä]] (Kauppakatu 25), [[Vaasa]] (Hovioikeudenpuisto 12, myöh. Vaasanpuisto 20<ref>[http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1967.1995 Kadonnutta Vaasaa etsimässä 5.8.2012, keskustelupalsta]</ref>).<ref>Westerlundin name="liikekirjepohja vuodelta 1950 Veikko Laville osoitetussa kirjeessä, kirjassa "Kun suksi ei luista - Veikko Lavin nuoruusvuodet 1912-1942" / Matti Halmeaho, Art House, 2012.</ref>

Yhtiöllä oli myös torvisoitintehdas, soitinkorjaamo ja radio-osasto. Vuonna 1947 yritys hankki Askolinin pianotehtaan<ref>Otavan name="otavan iso musiikkitietosanakirja 5, R-Ö (Otava, 1979)<"/ref>.

Monissa Westerlundin kautta myydyissä soittimissa oli jo tehtaalta saakka kiinteästi merkittynä ''Westerlund''-logo (usein sininen ovaali jossa teksti), tai vain merkintä R.E. Westerlund. Myyntiliikkeen logo saattoi korvata soitinvalmistajan logon soittimissa kokonaan (esim.esimerkiksi osaosassa [[Jaakko Noso]]n ja [[Landola]]n/[[Munkers]]in valmistamista kitaroista).

Liike muutti nimensä vuonna 1963 Oy Westerlund & Pukkila Ab:ksi ja musiikkikustantamo myytiin osin Fazerille 1968. Levyjä julkaistiin Westerlundin nimellä vielä vuoteen 1971, jolloin muukin yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan [[Musiikki Fazer]]ille kokonaisuudessaan.<ref>[http:// name="igs.kirjastot.fi"/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2b06f7f9-002a-413d-9f5a-77b5da3f7fa3 Helsingin Kaupunginkirjasto: Kysy mitä vain, 28.10.2011]</ref>

Vuonna 1983 [[J. Karjalainen]] sanoitti [[Papu ja Pojat]] -yhtyeelle kappaleen ''Westerlund''”Westerlund”, joka kertoo yhtiön pianosta. <ref>[http://lyrics.wikia.com/Papu_Ja_Pojat:Westerlund Lyric wiki/Papu ja Pojat:Westerlund]</ref>

* Westerlundin musiikkikauppa 1870-1945. Helsinki : R. E. Westerlund, 1945 (Kaksi samannimistä julkaisua, joista toisessa yhtiöhistoriikki ja toisessa osastojen kuvaus).