Ero sivun ”Pääsiäisen laskeminen” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Pääsiäisen ajankohta Suomessa ja Ruotsissa: Lisäsin vuosimerkintojä tekstiin.
Rivi 105:
== Pääsiäisen ajankohta Suomessa ja Ruotsissa ==
 
Helmikuuhun [[1753]] asti [[Ruotsi]]ssa ja Suomessa noudatettiin pääosin vanhaa juliaanista kalenteria, minkä jälkeen käytössä on ollut gregoriaaninen kalenteri. Poikkeus oli vuosisadan alussa: vuonna [[1700]] [[karkauspäivä]] jätettiin gregoriaanisen malliin mukaan kokonaan väliin ja vuonna [[1712]] puolestaan pidettiin ylimääräinen karkauspäivä. Tämän takia 1.3.1700–30.2.1712 peräti itse ajanlasku poikkesi Ruotsi-Suomessa yhdellä päivällä juliaanisesta ja kymmenellä päivällä gregoriaanisesta kalenterista.<ref>Oja, s. 44</ref>
 
Pääsiäistä vietettiin Ruotsi-Suomessa 1700-luvun alkupuolelle asti pääosin juliaanisen kalenterin mukaan, vuosina [[1705]], [[1709]] ja [[1711]] kuitenkin viikkoa aikaisemmin kuin muissa juliaanista kalenteria noudattavissa maissa. Pääsiäisen ajankohdassa otettiin varaslähtö gregoriaaniseen kalenteriin vuosina 1740–1752[[1740]]–[[1752]].<ref name="perpetual">{{verkkoviite | Osoite = http://www.phys.uu.nl/~vgent/easter/easter_text3b.htm | Nimeke = A Perpetual Easter and Passover Calculator / Easter Dates in Sweden and Finland | Julkaisija = Utrechtin yliopisto | Viitattu = 13.3.2011}}</ref><ref name="vangent" /> Tänä aikana pääsiäisen ajankohta määräytyi [[parannettu kalenteri|parannetun kalenterin]] mukaan, vaikka muutoin vielä käytettiinkin juliaanista kalenteria. Niinpä pääsiäispäivä oli joinakin vuosina poikkeuksellisen varhain, vuonna [[1742]] jo [[14. maaliskuuta]].<ref name="perpetual" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index3.html | Nimeke=1700-luvun almanakat | Julkaisija=Almanakkatoimisto | Viitattu=7.3.2010}}</ref> Parannetun järjestelmän mukaisesti vuonna [[1744]] pääsiäistä vietettiin viikkoa aikaisemmin kuin katolisissa maissa.<ref name="perpetual" />
 
Vuodesta [[1753]] alkaen Ruotsissa ja Suomessa käytettiin gregoriaanista kalenteria, mutta pääsiäinen laskettiin edelleen parannetun järjestelmän mukaan. Tätä jatkettiin vielä pitkään sen jälkeen kun parannetusta järjestelmästä oli jo luovuttu muissa protestanttisissa maissa, joten vuosina [[1802]], [[1805]] ja [[1818]] Ruotsissa ja Suomessa pääsiäinen oli viikon jäljessä muuta Länsi-Eurooppaa<ref name="perpetual" /> ja Suomessa vielä vuosina [[1825]], [[1829]] ja [[1845]].<ref name="almanakat-1800">{{Verkkoviite | Osoite=http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index2.html | Nimeke=1800-luvun almanakat | Julkaisija=Almanakkatoimisto | Viitattu=7.3.2010}}</ref> Useimmiten poikkeava päivämäärä täsmäsi idän kirkkojen kanssa, mutta vuosien [[1818]] ja [[1845]] pääsiäispäivät olivat ainoita laatuaan maailmassa.<ref name="oja-aikakirja" />
 
Harvinaisin pääsiäissunnuntain päivämäärä on varhaisin mahdollinen eli [[22. maaliskuuta]]. Tämä on koettu Suomessa viimeksi vuonna [[1761]] ja koetaan seuraavan kerran vuonna 2285. Vuonna [[1818]], jolloin muualla Länsi-Euroopassa pääsiäinen oli [[22. maaliskuuta]], Suomessa ja Ruotsissa parannetun järjestelmän mukaisesti vietetty pääsiäinen osui vasta [[29. maaliskuuta|29:nneksi maaliskuuta]].<ref name="perpetual" /><ref>Oja, s. 45, {{verkkoviite | Osoite=http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/181803.gif | Nimeke=Maaliskuu (Martius) 1818, skannattu kopio vuoden 1818 almanakasta | Julkaisija=Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Viitattu=12.3.2011}}</ref>
 
Lähelle varhaisinta päivämäärää yllettiin viimeksi vuonna [[2008]], jolloin pääsiäissunnuntai oli [[23. maaliskuuta]]. Ajankohdan johdosta myös muita pääsiäiseen liittyviä pyhiä sattui niin, että samana päivänä olivat [[laskiaistiistai]] ja [[Runebergin päivä]], [[helatorstai]] ja [[vappu]] sekä [[helluntai]] ja [[äitienpäivä]].
 
== Päivämäärän laskeminen ==