Ero sivun ”Suffragetti” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Suffrage parade-New York City-May 6 1912.jpg|thumb|250px|Suffragettien mielenosoitus New Yorkissa 6. toukokuuta [[1912]].]]

'''Suffragetti''' (engl. ''{{k-en|suffragette''}}, johdettu sanasta ''suffrage'', äänioikeus’äänioikeus’) on nimitys, jota käytettiin 1900-luvun alun [[Yhdistynyt kuningaskunta|BritanniaBritanniassa]]ssa [[Naisten äänioikeus|naisten äänioikeutta]] vaatineista naispuolisista aktivisteista. Vuonna 1905 eräs brittiläinen sanomalehti käytti sanaa suffragette (engl. suffrage) pilkatakseen naisia, jotka vaativat äänioikeutta itselleen.<ref name="NL">Naisliike, Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia s. 376, Helsinki Media, 2. p., 1994, ISBN 951-875-521-3 {{parempi lähde}}</ref> Aluksi siis naisten äänioikeuden maltillisia ajajia kutsuttiin '''suffragisteiksi''' (engl. ''suffragist''), ja suffragetti-nimitys otettiin käyttöön tarkoittamaan [[naisasialiike|naisasialiikkeen]] äärilaitaa, joka kannatti niin sanottua [[Suora toiminta|suoraa toimintaa]].

Suffragettiliike henkilöidään usein [[Emmeline Pankhurst]]iin ja tämän perustamaan naisliittoon ''Womens Social and Political Union'' (WSPU), jonka kannattajat turvautuivat rajuihin keinoihin äänioikeusasiaa ajaessaan [[1905]] petyttyään maltillisen naisliikkeen vähäisiin saavutuksiin. Suffragetit järjestivät näyttäviä protesteja ja mielenosoituksia, kahlitsivat itseään julkisille paikoille, ja harjoittivat jopa suoraa sabotaasia[[sabotaasi]]a, kuten postilaatikoiden polttamista tai ikkunoiden rikkomista. Vuodesta 1903 lähtien monet naiset aloittivat [[Nälkälakko|nälkälakon]]. Heitä pakkoruokittiin nieluun työnnetyn letkun kautta. Tämä aiheutti monille naisille pysyviä vammoja. Pakkoruokinta kiellettiin 1913.<ref name="NL" /> Säädettiin niin kutsuttu ''Cat and Mouse Act'' ("Kissa”kissa ja hiiri -laki"laki”), jonka nojalla nälkälakon vuoksi sairastuneet vangit voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä ja parannuttuaan palauttaa vankilaan kärsimään rangaistuksensa loppuun. Nälkälakot ja pakkosyötöt johtivat silti muutamiin kuolonuhreihin.

[[KuvaTiedosto:Suffragette banner carried in picket of the White House.jpg|thumb|[[Woodrow Wilson]]ia vastustava juliste [[Valkoinen talo|Valkoisen talon]] edustalla [[1918]].]]

Lukuisia suffragetteja vangittiin, ja liikkeen johtohahmo Emmeline Pankhurst istui vankilassa kahdeksaan otteeseen ennen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]]. Suffragettiliikkeen kuuluisin [[marttyyri]] oli kuitenkin [[Emily Davison]], joka vuoden 1913 [[EpsoninEpsomin Derbyderby]]ssä käveli laukkaradalle kuningas [[Yrjö V]]|Yrjö V:n]] kilpahevosen eteen ja tallautui vahingossa kuoliaaksi.

Suffragettiliikkeellä oli kannatusta myös Atlantin toisella puolella. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[Alice Paul]] ja [[Lucy Burns]] johtivat protesteja presidentti [[Woodrow Wilson]]in hallintoa vastaan. Presidenttiä kutsuttiin saksalaisittain "Keisari”Keisari Wilsoniksi"Wilsoniksi” (''Kaiser Wilson'') ja hänen kuvattiin sortavan äänioikeudettomia yhdysvaltalaisia naisia samalla tavoin kuin yksinvaltainen Saksan keisari sotapropagandassa sorti alamaisiaan.

[[Ensimmäinen maailmansota]], jonka aikana naiset ottivat laajalti hoitaakseen rintamalle lähteneiden miesten työtehtävät, edesauttoi naisten oikeuksien laajenemista. Britanniassa naiset saivat [[1918]] rajatun äänioikeuden ja [[1928]] yhtäläisen äänioikeuden miesten kanssa. Yhdysvalloissa naisten äänioikeus astui voimaan [[1920]]. Suffragettiliike lopetti toimintansa maailmansodan ja sen jälkeisten muutosten myötä.

==Lue Katso myös ==

{{Commonscat-rivi|Suffragettes}}