Ero sivun ”Aarno Snellman” versioiden välillä

'''Aarno Snellman''' ([[5. kesäkuuta]] [[1893]] [[Helsinki]] – [[21. lokakuuta]] [[1964]] [[Helsinki]]<ref>Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)</ref><ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6904/ Kansallibiografia] (maksullinen)</ref>) oli suomalainen lääkäri, jota voidaan pitää suomalaisen neurokirurgian uranuurtajana.<ref name=":0">Törmä, Tapio. Aarno Snellman, neurokirurgian uranuurtaja Suomessa ja Helsingin neurokirurgisen klinikan synty. Julkaisussa Hippokrates : Suomen lääketieteen historian seuran vuosikirja 11 (1994), s. 84-94.</ref> Snellman valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1923 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1931. Erikoislääkärin oikeudet kirurgisissa taudeissa hän sai 1933. Snellman toimi lääkärinuransa alkuvaiheessa Viitasaaren kunnanlääkärinä 1924-1932, siirtyen sitten pysyvästi Helsinkiin, jossa tosin oli jo ennättänyt toimia Helsingin yleisen sairaalan kirurgisen osaston vapaaehtoisena apulaislääkärinä 1924 ja 1929-1930. [[Töölön sairaala|Suomen Punaisen Ristin sairaalassa]] Snellman toimi sen perustamisesta alkaen, ensin alilääkärinä 1932-1942 ja [[Simo Brofeldt|Simo Brofeldtin]] kuoltua ylilääkärinä 1943–1960. Sotilasarvoltaan Snellman oli lääkintämajuri (1941).<ref>Heikel, Per-Erik - Mikkola, Antero: Suomen lääkärit 1957</ref>. Snellman oli lisäksi [[Helsingin yliopisto]]n kirurgian dosentti vuosina 1936–1947 ja maan ensimmäinen neurokirurgian henkilökohtainen ylimääräinen professori 1947–1961.<ref name=oit>Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 1586</ref><ref>[http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet/laaketiede/laakistdkkirurgia.html HELSINGIN YLIOPISTON OPETTAJA- JA VIRKAMIESLUETTELO 1918 - 2000: Lääketieteellinen tiedekunta]</ref>