Versio 11. maaliskuuta 2015 kello 22.22 muokkaa Laserfast (keskustelu \| muokkaukset) 8 muokkausta Lisätty kaksi nimikettä. Sekä lawyer, että legal practitioner ovat Australiassa suojattuja nimikkeitä. Katso Western Australia Legal Profession Act 2008, Section 14. ← Vanhempi muutos		Versio 8. tammikuuta 2016 kello 16.51 muokkaa kumoa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 5: \| Tyyppi = Ammatti \| Toimiala = [[Oikeusala]] \| Pätevyys = \| Koulutus = [[Yliopisto]] \| Työpaikka = [[Oikeuslaitos]], [[Asianajotoimisto]] Rivi 12: '''Asianajaja''' on suomenkielinen versio suojatusta ammattinimikkeestä [[lakimies\|lakimiehelle]], jolla on ammattina toisten asioiden hoitaminen tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Useissa maissa vain vastaavaan ammattinimikkeeseen ("advokat","attorney-at-law","avocat", "barrister", "solicitor","lawyer", "legal practitioner","Rechtsanwalt") oikeutetuilla lakimiehillä on oikeus esiintyä oikeudessa toisen puolesta (asianajajamonopoli). Monissa maissa on myös asianajajapakko tietyissä oikeudenkäynneissä, eli henkilö ei voi itse ajaa asiaansa, vaan hänen on pakko nimetä päteväksi hyväksytty lakimies itseään edustamaan. Suomessa voi edustaa asiakasta [[yleinen tuomioistuin\|yleisissä tuomioistuimissa]] asiamiehenä tai avustajana joko asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai julkinen oikeudenkäyntiavustaja. Näitä kaikkia - joilta myös edellytetään ylempää oikeustieteellistä yliopistotutkintoa - valvotaan. Ruotsi ja Viro ovat EU:n ainoat maat, joissa ei ole miltään osin asianajajamonopolia. ==Asianajaja Suomessa== Suomessa asianajaja on tietyt vaatimukset täyttävä lainoppinut, joka on julkisoikeudellisen [[Suomen Asianajajaliitto\|Suomen Asianajajaliiton]] jäsen. Asianajajalta vaaditaan ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä ja asianajajatutkinnon hyväksyttävää suorittamista. Lain mukaan vain liiton jäsenillä on oikeus käyttää asianajajan ammattinimitystä tai vastaavaa ruotsinkielistä nimikettä. EU:n direktiivin mukaan kunkin jäsenmaan asianajajat käyttävät koko EU:n alueella oman maansa lainsäädännön mukaista titteliä. <ref>[~~http~~https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1999/19990110#idp3276896 HE 110/1999]</ref>. Vieraskielisten lakimiesnimikkeiden käytöstä odotetaan parhaillaan Helsingin käräjäoikeuden päätöstä perustuen Suomen Asianajajaliiton joulukuussa 2014 nostamaan kanteeseen (Dno L14/52194), jossa lupalakimiesten yhdistystä vaaditaan luopumaan tiettyjen vieraskielisten lakimiesnimikkeiden käytöstä. Asianajajista annetun lain 11 §:n mukaan jos se, joka ei ole '''asianajaja''', käyttää itsestään asianajajan ammattinimitystä tai toimistostaan nimitystä [[asianajotoimisto]] taikka muutoin ilmoittaa ammattialansa siten, että hänen sen perusteella voidaan erheellisesti olettaa olevan yleisen asianajajayhdistyksen jäsen, rangaistakoon sakolla. Rangaistusvaatimuksen saa tehdä virallinen syyttäjä tai asianajajayhdistys. Asianajajalaki tuli voimaan vuonna 1959, joten sitä ennen ammattinimike ei ollut suojattu, vaan sitä saattoi käyttää kuka tahansa alalla toimiva. Vanhoissa matrikkeleissa ja teksteissä asianajajaksi kutsutaankin henkilöitä, jotka ehkä vain sivutyökseen tai ilman varsinaista lakimiestutkintoa hoitivat toisten oikeudellisia asioita. Rivi 38: Kansalaisuudeltaan hakijan on oltava joko Suomen tai jonkin muun [[Euroopan talousalue]]en valtion kansalainen. Kansalaisuusvaatimukseen ei sisälly vaatimusta, että hakijan olisi myös asuttava Suomessa tai jossakin muussa Euroopan talousalueen valtiossa. Iältään hakijan on oltava 25 vuotta täyttänyt. Suomessa 1.1.2013 annettu laki oikeudenkäyntiavustajista ja asiamiehistä muutti tilannetta niin että avustajana tai asiamiehenä voi toimia vain asianajaja, julkinen oikeudenkäyntiavustaja tai oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies. Edellytyksenä oikeudenkäyntiavustajana tai -asiamiehenä toimimiselle tulee käytännössä olemaan ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto.<ref>[~~http~~https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100318 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 318/2010, Finlex.fi]</ref> === Rehellisyysvaatimus === Rehellisyysvaatimuksella tarkoitetaan sitä, että hakijan on oltava rehelliseksi tunnettu, eli edellytetään, että jäsenhakemusta käsiteltäessä hakijan aikaisemman toiminnan ja hänestä saatujen lausuntojen perusteella voidaan hakija todeta rehelliseksi tunnetuksi. Käytännössä säännöksen merkitys on kuitenkin siinä, että henkilöä, joka on ennen jäsenhakemustaan tuomittu epärehellisyysrikoksesta, ei voida ottaa Asianajajaliiton jäseneksi. Jäsenhakemus on myös hylätty sillä perusteella, että hakija oli häntä jäsenhakemuksen johdosta kuultaessa valehdellut taloudellisista oloistaan. Asianajajan on oltava paitsi rehelliseksi tunnettu, myös muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa. Sopivaisuusvaatimus on rinnastettavissa valtion virkaan nimitettävältä vaadittavaan sopivaisuuteen asianomaiseen virkaan. Suomen Asianajajaliiton hallituksen ratkaisukäytännössä on jäsenhakemus eräissä tapauksissa hylätty sillä perusteella, ettei hakijaa ole pidetty sopivana asianajajan tointa harjoittamaan. Kyse on saattanut olla hakijan psyykkisistä vaikeuksista tai alkoholin tai huumeiden väärinkäytöstä. Myös hakijan taloudelliset olosuhteet, lähinnä ns. ylivelkaisuus, on voinut johtaa jäsenhakemuksen hylkäämiseen. Täysivaltaisuudella tarkoitetaan sitä, ettei hakija ole [[konkurssi]]ssa eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole holhouslaissa tarkoitetulla tavalla rajoitettu. Rivi 57: Yleisessä oikeudenkäyntilaissa on myös kaikkia asiamiehiä koskevat vaatimukset [[Rehellisyys\|rehellisyydestä]] ja [[ahkeruus\|ahkeruudesta]] tehtävien hoidossa ([https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L15P10 Oikeudenkäymiskaaren 15. luku 10§]).<ref name=":0" /> Asiakasvarojen erillään pitämisestä ja asianajajan toimen [[harjoittamiskielto\|harjoittamiskiellosta]] yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa tai [[Osakeyhtiö (Suomi)\|osakeyhtiössä]] ilman ~~asianajayhdistyksen~~asianajajayhdistyksen hallituksen lupaa (Laki asianajajista 5.2§). Suomen asianajajaliiton sääntöjen mukaan asianajajan täytyy pitää asianmukaisia tilejä ja luetteloita vastaanottamistaan tehtävistä ja suorittamistaan toimista.<ref name=":0" /> ==== Salassapito ==== Rivi 66: Salassapitovelvollisuuden rikkominen on [[Rikoslaki\|rikoslaissa]] tarkoitettu [[salassapitorikos]] tai -rikkomus.<ref name=":0" /> Salassapitorikoksesta voidaan rangaista sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.<ref name=":1">{{Verkkoviite\|osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L38P1\|nimeke = Rikoslain 38 luku 1 ja 2§ - Salassapitorikos ja -rikkomus\|julkaisu = \|julkaisija = Finlex\|viitattu = \|tekijä = \|ajankohta = 1995}}</ref> Rikos tulee kysymykseen, jos asianajaja <ref name=":1" /> * paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka * käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi. == Suomen Asianajajaliitto == Asianajajien toimintaa Suomessa sääntelee laki asianajajista. Suomen Asianajajaliitto vastaa asianajajien, asianajotoimistoissa toimivien muiden lakimiesten sekä julkisten oikeusavustajien ammatillisesta valvonnasta. Hallituksen yleisen valvonnan ohella kanteluita tai liiton hallituksen vireille panemia valvonta-asioita käsittele liiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta. Vuonna 2013 voimaan tullut laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ulotti asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan toimivallan myös luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin. Muut oikeudellista apua tarjoavat lakimiehet eivät ole lakisääteisen valvonnan piirissä. Suomen Asianajajaliiton jäsenkunnan muodostavat noin 2 000 asianajajaa. Määrä on noin 10 % kaikista Suomen lakimiehistä. Liiton vuosibudjetti on noin 1,8 milj. euroa.(2011)<ref>http://www.asianajajaliitto.fi/files/1566/Virallinen_tuloslaskelma_2011.pdf</ref> ==Viitteet== Rivi 82: {{commonscat\|Lawyers}} [http://www.asianajajaliitto.fi/ Suomen Asianajajaliitto – Finlands advokatförbund] [~~http~~https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580496 Laki asianajajista] [http://www.lakimiesliitto.fi/ Lakimiesliitto] [http://www.ibanet.org/ International Bar Association]

Ero sivun ”Asianajaja” versioiden välillä