Ero sivun ”Kollajan allas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) Koordinaatit |
|||
Rivi 10:
Kollajan tekoallas olisi sijainnut välittömästi Iijoen alajuoksulle rakennetun voimalaitosketjun yläpuolella. Altaan rakennuttajan kannalta tekoaltaan sijainti olisi ollut ihanteellinen, sillä sen avulla alajuoksun viisi laitosta olisi saatu tehokkaasti tuottamaan tuottoisaa säätövoimaa olemassa olevilla generaattoreilla.
PVO:n mukaan Kollajalle rakennettavan vesivoimalaitoksen maksimiteho olisi ollut 32 [[megawatti]]a ja keskiteho 8 megawattia. Kollajan tekoaltaan ja voimalaitoksen investointikustannus olisi ollut Pohjolan Voiman oman ilmoituksen mukaan noin 115 miljoonaa [[euro]]a. Tuotannon säätöön käytettävissä oleva teho olisi lisääntynyt hankkeen myötä Pohjolan Voiman laskelmien mukaan 100 megawattia, koska alapuolisten laitosten käytettävyys paranisi. Iijoen nykyiset viisi voimalaa toimivat keskimäärin yhteensä 97 megawatin teholla sähköä, ja tuotanto on keväisin ja kesäisin suurempaa kuin talviaikaan. 100 megawatin säätövoimatehon lisäys edellyttäisikin Iijoen virtaaman yli kolminkertaistamista talvisin nykytasosta. Hankkeen vastustajien mukaan tämä on mahdotonta.
PVO:n laskelman mukaan lisäenergiaa olisi saatu 155 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Hankkeen vastustajien esittämien laskelmien mukaan saatava lisäteho olisi jäänyt sataan gigawattituntiin, josta tekoaltaaseen varastoitavien tulvavesien osuus olisi ollut 35 GWh ja joen patoamisesta saatava lisäenergia 65 GWh vuodessa. Hankkeesta saatava sähkömäärä olisi vastannut noin 1,4 promillea Suomen sähkönkulutuksesta ja alle kahdeskymmenesosaa esimerkiksi Rauman kaupungissa vuodessa kulutettavasta sähköstä<ref name="Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan 2008">http://www.energia.fi/fi/tilastot/sahkotilasto/kaytto/kunnatsahkonkaytonsuuruudenmukaan</ref>.
Rivi 16:
Voimayhtiön julkisuuteen esittämänä YVA:n tavoite oli, että hankkeen vaikutusalueella olevia useita [[Natura 2000]] -alueita ei olisi vaarannettu ja että kalojen elinolosuhteet sekä koskialueiden virtavesiympäristö olisivat säilyneet ohitettavassa 36 kilometrin osassa Iijokea ennallaan. Voimalaitosrakenteet olisi sijoitettu suunnitelmassa itse jokiuomasta sivuun, johon vedet olisi ohjattu kanavia ja tekoallasta pitkin koskesta.
Iijoen keskivirtaama Kipinän mittausasemalla on viidenkymmenen vuoden
=== Poliittinen ristiriita ===
| |||