Ero sivun ”Kerrostalot Suomessa” versioiden välillä

51 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
{{Korjattava/nimi}}
(kh)
({{Korjattava/nimi}})
{{Korjattava/nimi|Kerrostalot Suomessa|kuten [[Tornitalot Suomessa]]}}
[[File:Sirkkalankatu yard 4.jpg|thumb|250px|1900-luvun alun uusklassismia edustavat kerrostalot Turussa.]]
 
'''Suomalainen kerrostalo''' on yleensä 3–4-kerroksinen asuinrakennus. Yli kahdeksankerroksiset rakennukset ovat harvinaisia. Suomeen on rakennettu vuodesta 1880 yli 50 000 kerrostaloa, joista reilusti yli puolet on rakennettu vuoden 1970 jälkeen. Laajimmat kerrostaloalueet sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä sijaitsee noin neljännes kaikista kerrostaloista. Vain kymmenesosa maan kerrostalokannasta on valmistunut ennen toista maailmansotaa, ja siitäkin 70 prosenttia sijaitsee Helsingissä. Helsinki on usein ollut rakennusalan edelläkävijä, josta uudistukset ovat levinneet muualle Suomeen.<ref>Neuvonen 2006, s. 6</ref>
 
===1870–1920: Kaupunkikeskustojen kivitalot===
[[Tiedosto:Lindblomin talo.jpg|thumb|right|250px|Lindblomin talo valmistui Turun kauppatorin laidalle vuonna 188x. Se purettiin 1950-luvulla.]]
Suomen kaupunkeihin alettiin rakentaa monikerroksisia asuin- ja liiketaloja 1800-luvun loppupuolella kansainvälisten esikuvien mukaisesti. Vaikutteita saatiin [[Tukholma|Tukholmasta]], [[Berliini|Berliinistä]], [[Wien|Wienistä]] ja [[Pariisi|Pariisista]]. Ensimmäisenä kehitys alkoi näkyä Helsingissä, jossa kerrostalojen läpimurto alkoi 1870-luvulla eri puolilla kantakaupunkia. [[Turku|Turussa]] kerrostaloja alettiin rakentaa 1880-luvulla [[Turun kauppatori|Kauppatorin]] seudulle ja [[Tampere|Tampereella]] ensimmäinen kolmikerroksinen talo valmistui 1885.<ref name="N12">Neuvonen 2006, s. 12</ref> Koska ensimmäiset kerrostalot rakennettiin juuri keskustojen [[Umpikortteli|umpikortteleihin]] ja rakennuttajat halusivat maksimoida vuokrattavan pinta-alan, talot muodostivat yhtenäisiä rivistöjä katujen varsille ja [[Pihasiipi|pihasiivet]] täyttivät suuren osan tontista. Suuri [[runkosyvyys]] vaati [[Valokuilu|valokuilujvalokuilu]]<nowiki/>aja ja -[[Valopiha|pihoja]]. Myös vanhoja kivitaloja saatettiin korottaa uusilla kerroksilla.<ref name="N15">Neuvonen 2006, s. 15</ref>
 
Ensimmäiset kerrostalot rakennettiin ensisijaisesti vuokrattaviksi, ja niiden rakennuttajat olivat varakkaita liikemiehiä, kauppiaita ja ylempiä virkamiehiä. Myös [[Rakennusmestari|rakennusmestarit]] ja [[Arkkitehti|arkkitehdit]] saattoivat toimia rakennuttajina. Yhtiömuotoinen rakentaminen alkoi kunnolla vasta vuoden 1895 osakeyhtiölain myötä. Sama suunnittelija vastasi yleensä sekä rakennuksen ulkoasusta että rakenteista. Aluksi suunnittelijoina toimivat vain arkkitehdit, mutta myös rakennusmestarit nousivat merkittävään asemaan vuosisadan loppuun mennessä. Erillisiä rakennesuunnitelmia alettiin laatia vasta 1900-luvun alussa [[Teräsbetoni|teräsbetonirakenteiden]] myötä. Niistä oli vastuussa yleensä insinööri tai rakennusmestari. Vesi-, ilmanvaihto- ja sähkösuunnitelmat hoiti LVIS-alan urakointiliikkeet. Kaikki työ tehtiin pääosin käsin rakennusmateriaalien nostamisesta ja kuljettamisesta lähtien.<ref name="N12"/>
===1940–1960===
[[File:Turku_-_buildings.jpg|thumb|right|1950-luvulla Turkuun rakennettu 14-kerroksinen talo.]]
Sota-aikana asuntorakentaminen väheni huomattavasti, mutta käynnistyi rauhan tultua taas vilkkaasti. Suuri osa asunnoista rakennettiin 1940-luvulla maaseudulle. Rakennusmateriaalipula vaivasi vuoteen 1952 asti. Asuntopula oli huomattava: alueluovutuksissa menetettiin yli 125 00 asuntoa, evakoille piti löytää uudet asuinsijat ja väestönkasvu oli voimakasta. Yksityisten tahojen ohelle asuntoja rakentamaan tulivat kunnat ja aatteelliset tahot, kuten [[Sosiaalinen asuntotuotanto|Sosiaalinen asuntotuotanto oy]] (myöhemmin [[Sato (yritys)|Sato]]), [[Helsingin kaupungin asuntotuotantokomitea]] (1948) ja [[Asuntosäätiö]]. Vuonan 1949 perustettu [[Arava]] rahoitti rakentamista valtion halpakorkoisilla lainoilla. 1950-luvulta rakennushankkeet pyrittiin toteuttamaan suurina rakennusryhminä tai [[Lähiö|lähiöinä]]. Ratkaisukeinoina asuntopulaan nähtiin [[standardisointi]], [[Elementtitalo|elementtirakentaminen]], koneistus ja teollinen massatuotanto. Teollisen tuotannon periaatteet hahmoteltiin ja elementtikokeiluja tehtiin 1950-luvulla, mutta todellisuutta niistä tuli vasta 1960-luvulla. Helpointa elementtirakentaminen oli täydentävissä rakennusosissa kuten [[Porrassyöksyporrassyöksy]]issä ja [[Parveke|parvekkeissa]]. Ensimmäisen täyselementtirakenteisen talon elementit tehtiin talon työmaalla (As oy Mäntyviita Tapiolassa).<ref name="N88">Neuvonen 2006, s. 88–89</ref>
 
===1960–1975: Lähiöiden aikakausi===
94 493

muokkausta