Ero sivun ”Koordinaatioluku” versioiden välillä

'''Koordinaatioluku''' tarkoittaa [[kemia]]ssa [[kemiallinen yhdiste|yhdisteissä]] tiettyyn [[atomi]]in sitoutuneiden ryhmien määrää. [[Kompleksi (kemia)|kompleksikemiassa]] koordinaatioluvulla tarkoitetaan keskusionin ja [[ligandi (kemia)|ligandien]] muodostamien [[sigmasidos|σ-sidosten]] määrää.<ref name="SKS">{{Kirjaviite | Tekijä =Leila Kotama ja Antti Kivinen | Nimeke =Suomalaisten Kemistien Seuran sanastotoimikunnan julkaisuja nro 5: Fysikaalisen orgaanisen kemian sanasto | Vuosi =1983 |Sivu =34 |Julkaisija =Suomen Kemian Seura | Tunniste =ISBN 951-9223-20-7 | www = | www-teksti = | Viitattu = | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name="IUPAC">{{Verkkoviite | Osoite =http://goldbook.iupac.org/C01331.html | Nimeke =Coordination number | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =IUPAC GoldBook | Ajankohta = | Julkaisupaikka =IUPAC | Julkaisija = | Viitattu =5.6.2015 | Kieli = }}</ref><ref name ="kirk-othmer">Katharina M. Fromm: ''Coordination Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 5.6.2015</ref><ref name ="concise">{{Kirjaviite | Tekijä =Thomas Scott, Mary Eagleson | Nimeke =Concise encyclopedia chemistry | Vuosi =1994 |Sivu =259-260 |Julkaisija =Walter de Gruyter | Tunniste =ISBN 978-3110114515 | www =https://books.google.fi/books?id=Owuv-c9L_IMC&pg=PA259&dq=Coordination+number&hl=fi&sa=X&ei=v5CzVN2kAoTCywOEyYGgCw&ved=0CFYQ6AEwBw#v=onepage&q=Coordination%20number&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =5.6.2015 | Kieli ={{en}}}}</ref>

Koordinaatioluku siirtymämetallien kompleksiyhdisteissä vaihtelee 2&ndash;9 välillä ja näistä koordinaatioluvut 6 ja 4 ovat tyypillisimmät. [[Lantanoidit|Lantanoideilla]] ja [[aktinoidit|aktinoideilla]] koordinaatioluku voi olla jopa 12. Määritettäessä koordinaatiolukua otetaan huomioon ainoastaan ligandin ja keskusatomin väliset σ-sidokset, eikä keskusionin ja ligandin välisiä mahdollisia [[piisidos|π-sidoksia]] oteta huomioon. Mikäli kaikki ligandit ovat [[hampaisuus|yksihampaisia]] on keskusatomin koordinaatioluku sama kuin siihen sitoutuneiden ligandien määrä. Keskusatomin koordinaatioluku kompleksissa riippuu keskusatomin atomisäteestä ja [[hapetusluku|hapetusluvusta]]. Koordinaatioluku kasvaa [[Ryhmä (jaksollinen järjestelmä)|ryhmässä]] alaspäin mentäessä atomikoon kasvaessa ja korkeammalla hapetusluvulla olevat keskusatomit muodostavat komplekseja yleensä suuremmilla koordinaatioluvuilla kuin silloin kuinkun keskusatomina on sama alkuaine alemmalla hapetusluvulla. Myös ligandin koko vaikuttaa koordinaatiolukuun ja suurimpaan mahdolliseen koordinaatiolukuun 9 päästään vain ligandien ollessa hyvin pieniä, esimerkiksi hydridoligandeja. Jokaisella koordinaatioluvulla on yksi tai useampi sille tyypillinen koordinaatiogeometria. Koordinaatioluvuilla 5 ja 7 esiintyy usein rakenteen [[fluksionaalinen yhdiste|fluksionaalisuutta]].<ref name="IUPAC" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="concise" /><ref name="Zumdahl">{{Kirjaviite | Tekijä = Steven S. Zumdahl, Susan A. Zumdahl | Nimeke =Chemistry | Vuosi =2008 | Sivu =964-965 | Selite =8. painos | Julkaisija =Brooks Cole | Tunniste =ISBN 978-0-495-82992-8 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="descriptive">{{Kirjaviite | Tekijä =Geoff Rayner-Canham & Tina Overton | Nimeke =Descriptive Inorganic Chemistry | Vuosi =2014 | Sivu =611 | Selite = 5th Edition |Julkaisija =W. H. Freeman and Company | Tunniste =ISBN 978-1-4641-2557-0 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name="Crabtree">{{Kirjaviite | Tekijä =Robert H. Crabtree | Nimeke =The Organometallic Chemistry of The Transition Metals | Vuosi =2005 | Sivu =41-42 | Selite =4th Edition |Julkaisija =John Wiley & Sons | Tunniste =ISBN 0-471-66256-9 | Kieli ={{en}}}}</ref>

!Koordinaatioluku

|7 || Pentagonaalinen bipyramidi <br /> Leikattu oktaedri <br /> Leikattu trigonaalinen prisma<ref name="kirk-othmer" /><ref name="concise" /><ref name="Crabtree" /> || [UF₇]^3- <br /> [NbOF₆]^3- <br /> [TaF₇]^2-<ref name="concise" /><ref name="Crabtree" />