Ero sivun ”Isabella Katolilainen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p lähde, väliots
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
täydennystä lähteen muk
Rivi 4:
 
==Lapsuus ja nuoruus==
Isabellan vanhempansa olivat [[Juhana II (Kastilia)|Kastilian Juhana II]] ja tämän toinen vaimo Portugalin prinsessa Isabella. Juhana II:n kuoltua ennenaikaisesti [[1454]] Kastilian kuninkuuden peri kolmivuotiaan Isabellan vanhin velipuoli [[Henrik IV (Kastilia)|Henrik IV]].<ref name="EB"/> Aikalaiskronikoitsijat haukkuivat Henrikiä huonoksi kuninkaaksi ja vielä huonommaksi ihmiseksi, saamattomaksi ja peräänantavaksi. Kruununperijänä oli hänen tyttärensä Johanna (Juana, s. 1462), jonka huhuttiin olevan aatelismies Beltrán de la Cuevan tytär, josta syystä tyttö sai pilkkanimen la Beltraneja.<ref name="CAT"/>
 
Isabella vietti lapsuutensa Arévalon linnassa äitinsä ja nuoremman veljensä Alfonson kanssa. Hän sai läheisen Ávilan papeilta opetusta retoriikassa, filosofiassa, runoudessa ja musiikissa. Kun Isabella oli kolmetoistavuotias, hänet ja veljensä kutsuttiin Madridiin hoviin saamaan "säädyllisen kasvatuksen". Kutsun motivaatioksi on arveltu pikemminkin sitä, että kuningas halusi pitä sisaruksiaan silmällä siltä varalta että aatelisto tukisi heidän valtaannousuaan.<ref name="CAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.newadvent.org/cathen/08177a.htm | Nimeke = Isabella I | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Catholic Encyclopedia | Viitattu = 20.2.2014 }}</ref>
Rivi 22:
 
==Espanjan mahtiaseman luominen==
Isabella oli taitava hallitsija, joka vahvisti Espanjan keskusvaltaa alistamalla maakunnat ja uskonnolliset ritarikunnat johtoonsa. Hallintotyö oli hänelle mieluista, ja hän valitsi avustajansa heidän kykyjensä eikä aatelisarvonsa mukaan. Hänen jälkimainettaan huonontaa sen, että hän harjoitti valtakunnassaan laajaa etnistä ja uskonnollista vainoa. Juutalaiset pakotettiin muuttamaan maasta tai kääntymään (''conversos'') kristinuskoon. Katolisetkaan eivät olleet turvassa vainoilta, sillä kaikki poikkeamat katolisesta opista olivat rangaistavia.<ref name=mv />
Kastilian kuninkaiden ainoana perillisenä Isabella jatkoi maurien vastaista sotaa. Vuonna [[1492]] kukistettiin viimeinen islaminuskoisten maurien linnoitus, [[Granada]]n kuningaskunta, jolloin [[Reconquista|niemimaan takaisinvaltaus]] saatiin päätökseen. Ferdinand perusti Espanjan [[inkvisitio]]n, joka vainosi maureja ja juutalaisia. Sallimalla inkvisition toiminnan Isabella myöntyi köyhimmän kansanosan tahtoon ja toivoi yhdistävänsä kansan yhteiseen uskoon. Valencialainen paavi [[Aleksanteri VI]] antoi heille näistä saavutuksista kunnianimen Katoliset Majesteetit, Katoliset kuninkaat, Katolilaiset monarkit (''Reyes Católicos'').
 
Kastilian kuninkaiden ainoana perillisenä Isabella jatkoi maurien vastaista sotaa. Vuonna [[1492]] kukistettiin viimeinen islaminuskoisten maurien linnoitus, [[Granada]]n kuningaskunta, jolloin [[Reconquista|niemimaan takaisinvaltaus]] saatiin päätökseen. Ferdinand perusti Espanjan [[inkvisitio]]n, joka vainosi maureja ja juutalaisia. Sallimalla inkvisition toiminnan Isabella myöntyi köyhimmän kansanosan tahtoon ja toivoi yhdistävänsä kansan yhteiseen uskoon. Valencialainen paavi [[Aleksanteri VI]] antoi heille näistä saavutuksista kunnianimen Katoliset Majesteetit, Katoliset kuninkaat, Katolilaiset monarkit (''Reyes Católicos'').
 
Espanja kävi Isabellan valtakauden alussa viisivuotisen sodan Portugalia vastaan. Portugali tuki vallantavoittelija Johannaa Espanjan hallitsijaksi. Sota päättyi vuonna 1479. Vuonna 1482 kuningaspari aloitti hyökkäyssodan maurivaltiota, [[Nasrid]]-suvun hallitsemaa [[Granada (maakunta)|Granadan]] kuningaskuntaa vastaan. Yhteinen vihollinen yhdisti henkisesti Espanjan kristittyjä heimoja. Kymmenen vuoden taistelujen jälkeen emiiri Boabdil antautui tammikuussa 1492.<ref name=mv />
 
Valtakaudellaan Isabella myönsi [[Kristoffer Kolumbus|Kristoffer Kolumbukselle]] varat tämän matkaa varten, ja niin löytyi Amerikka. [[Tordesillasin sopimus|Tordesillasin sopimuksella]] [[1494]] Espanja ja Portugali jakoivat vielä löytymättömät maat keskenään, jolloin Amerikkojen valloitus tuli niiden yksinoikeudeksi, ja sen seurauksena [[kastilian kieli]] eli espanja on nykyisin neljänneksi puhutuin maailmassa. Omistauduttuaan vakavasti [[latina]]n opinnoille Isabella perusti hoviin koulun Kastilian aatelin pojille ja Valladolidiin uuden yliopistokollegion nimeltä Santa Cruz. Hän myönsi myös saksalaiselle kirjanpainajalle Dierck Maertensille verovapauden taiteensa harjoittamiseen. Isabellan kuollessa noin puolet kaupunkilaisista miehistä oli lukutaitoisia ja maassa oli painettu tuhatkunta kirjaa. Latinisti ja grammatikko [[Antonio de Nebrija]] esitteli kuningattarelle vuonna 1492 ensimmäisen espanjan kieliopin.
Rivi 28 ⟶ 32:
==Perhe ja kruununperimys==
[[Kuva:Christopher Columbus7.jpg|thumb|left|250px|[[Kristoffer Kolumbus]] Isabellan hovissa]]
Isabellan ja Ferdinandin lapsia olivat [[Johanna Mielipuoli|Johanna]] ja Englannin [[Henrik VIII (Englanti)|Henrik VIII]]:n ensimmäinen vaimo [[Katariina Aragonialainen]]. Perheen vanhin tytär Isabella kuoli vuonna 1498. Tyttäret naitettiin muihin Euroopan hoveihin, mutta kun. Isabellan ja Ferdinandin ainoa poika, kruununperijä Juan, kuoli ilman perillisiä vain hiukan ennen kuin hänet piti vihkiä Margareeta Itävaltalaisen, tulevan keisari [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I]]:n tyttären kanssa, jolloin kruunun peri heidän toinen tyttärensä, [[Habsburg-suku]]isen Saksan keisari Maksimilianin pojan, [[Filip Kaunis|Filip Kauniin]] kanssa avioitunut Juana (Johanna Mielipuoli). SitenTämä suljettiin kuitenkin linnoitukseen, ja todellista valtaa piti Filip ja vuodesta 1516 [[Ferdinand Katolilainen]].<ref name=mv /> Sitten heidän lapsenlapsensa, Johannan poika keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] peri myös Espanjan alusmaineen Itävallan ja Alankomaiden lisäksi. Näin syntyi Habsburgien dynastia.
 
==Isabellan kuolema==