Wikipedia

Ero sivun ”Oscar Geffertin murha” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh + w
Rivi 1:
{{lupaava artikkeli -ehdotus}}
'''Fredrik Oscar Geffert''' ([[21. marraskuuta]] [[1863]] [[Pori]] – [[12. kesäkuuta]] [[1906]] [[Muolaa]]<ref name=satakunta>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1049264#?page=2 | Nimeke = Sahanhoitaja Oskar Fredrik Geffert | Tekijä = Satakunta | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 14.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref>) oli suomalainen sahanhoitaja, joka työskenteli muun muassa [[A. Ahlström Oy|A. Ahlströmin]]:n [[Suursaaren saha]]n isännöitsijänä. Hän sai surmansa vuonna 1906 tehdyn väkivaltaisen ryöstön yhteydessä. Geffert opiskeli neljä vuotta [[Porin yläalkeiskoulu]]ssa ja aloitti vuonna 1890 [[Turun kauppakoulu]]n. Valmistuttuaan hän työskenteli aluksi Porissa [[Reposaaren höyrysaha]]n konttoristina, josta siirtyi pian A. Ahlström Oy:n palvelukseen. Viimeiset toistakymmentä vuotta ennen kuolemaansa Geffert toimi [[Pölläkkälä]]ssä Ahlströmin Suursaaren sahan hoitajana.<ref name=satakunta/>
 
Ryöstömurhasta tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kaksi paikallista työmiestä, joilla oli kytköksiä [[punakaarti]]in. Geffertin murha nousi esille vuotta myöhemmin syyskuussa 1907, jolloin eduskunnassa keskusteltiin [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]] vuosina 1906–1907 esiintyneistä lukuisista väkivallanteoista ja levottomuuksista. Tuolloin murhaajia väitettiin myös [[Anarkismi|anarkisteiksi]] ja epäiltiin punakaartin lisäksi yhteyksistä [[Sortokausien aktivismi|aktivistijärjestö]] [[Karjalan Kansan Mahti]]in.
 
== Opiskelu ja työura ==
Geffert opiskeli neljä vuotta [[Porin yläalkeiskoulu]]ssa ja aloitti vuonna 1890 [[Turun kauppakoulu]]n. Valmistuttuaan hän työskenteli aluksi Porissa [[Reposaaren höyrysaha]]n konttoristina, josta siirtyi pian A. Ahlström Oy:n palvelukseen. Viimeiset toistakymmentä vuotta ennen kuolemaansa Geffert toimi [[Pölläkkälä]]ssä Ahlströmin Suursaaren sahan hoitajana.<ref name=satakunta/>
 
== Geffertin kuolema ==
=== Ryöstömurha ===
Oscar Geffert oli aamupäivällä 12. kesäkuuta 1906 matkalla Muolaassa sijainneelta Suursaaren sahalta kohti [[Räisälä]]ä yhdessä yhtiön pääjohtajan [[Walter Ahlström]]in, prokuristi W. Mäkelän sekäja työnjohtaja W. Snellin kanssa. [[Vendelä]]n kruununpuiston kohdalla miehet joutuivat väijytykseen, kun heitä alettiin metsästä ampumaan. Geffert menehtyi välittömästi tapahtumapaikalla saatuaan osuman neljästä luodista, mutta lievästi haavoittunut Ahlström onnistui pakenemaan metsään. Mäkelä ja Snell puolestaan pakenivat tietä pitkin, ja myös ajurina toiminut Otto Tiirikainen säilyi vahingoittumattomana.<ref name=karjala1406>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/655871#?page=2 | Nimeke = Werityö Muolaassa | Tekijä = Karjala | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 14.6.1905 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref> Hyökkääjät saivat Geffertiltä saaliikseen ainoastaan pienen summan rahaa sekäja kultakellon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/758608#?page=3 | Nimeke = Mordet i Mohla | Tekijä = Östra Finland | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 16.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref> Pakenemaan päässeen Snellin hallussa sen sijaan oli suuri summa rahaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/758612#?page=2 | Nimeke = Blodsdådet i Mohla – rånmord? | Tekijä = Östra Finland | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 21.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref>
 
=== Ensimmäiset tutkimukset ===
Ryöstön aikana Suurpään sahalla oli käynnissä yrityksen johdon julistama työsulku, kun työntekijät olivat vaatineet prokuristi Mäkelän erottamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/729699#?page=2 | Nimeke = Weriteko | Tekijä = Työmies | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 13.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref> Syyllisiksi epäiltiin aluksi sahalta irtisanottuja lakkolaisia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/806585#?page=3 | Nimeke = Hirweä werityö | Tekijä = Wiipurin Sanomat | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 13.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref> koska Geffert oli edellisenä talvena erottanut kaikkiaan 400 työmiestä.<ref name=wn2302>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/808462#?page=2 | Nimeke = Savinainen skjutit Geffert? | Tekijä = Wiborgs Nyheter | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 23.2.1907 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref> Hän oli irtisanomisten vuoksi saanut jo aikaisemmin erilaisia uhkauksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/758607#?page=2 | Nimeke = Orsakerna till lönmordet i Mohla | Tekijä = Östra Finland | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 15.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref> Heti seuraavana päivänä epäiltyinä kuitenkin vangittiin irtolaisena pidetty [[Juho Savinainen]] sekäja [[Parikkala]]sta kotoisin ollut työmies Matti Poutanen.<ref name=karjala1406/> Heidät vapautettiin myöhemmin, ja noin viikko murhan jälkeen tekijöiden jäljille johtavasta vihjeestä luvattiin 5 &nbsp;000 markan palkkio. Samaan aikaan Ahlströmin [[Uuras|Uuraan]] konttoriin saapui kirje, jossa tekijöiksi ilmoittautui neljä viipurilaista henkilöä. He kertoivat suunnittelevansa uutta iskua ja vättivät myös, etteivät kuuluneet punakaartiin, työväenyhdistykseen tai muihinkaan järjestöihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/758612#?page=2 | Nimeke = Mordet i Mohla | Tekijä = Östra Finland | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 21.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref>
 
=== Syylliset löydetään ===
[[Viipuri]]laisten poliisien lisäksi murhaa tuli selvittämään kaksi konstaapelia Geffertin ja Ahlströmin kotipaikkakunnalta [[Pori]]sta, sekäja yhtiön palkkaamana asiantuntijana helsinkiläinen professori [[Allan Serlachius]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/758610#?page=2 | Nimeke = Mordet i Mohla | Tekijä = Östra Finland | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 19.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref> Tapahtumapaikalta löydettiin yhden hyökkääjän käyttämä puukko sekäja hylsyjä, jotka sopivat punakaartien hallussa olleisiin kivääreihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/758609#?page=2 | Nimeke = Mordet i Mohla | Tekijä = Östra Finland | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 18.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref> Pari viikkoa murhan jälkeen poliisi pidätti kaksi noin Suursaaren sahan työmiestä, noin 50-vuotiaan Albin Hämäläisen sekäja hieman nuoremman Reinhold Hyvärisen. Hämäläinen oli joulukuussa 1905 hakenut [[Sakkola]]n punakaartille viisi ns.niin sanottua Grafton-kivääriä sekäja vielä myöhemmin huhtikuussa kolme kivääriä Muolaan punakaartille. Päivää ennen ryöstömurhaa hän oli käynyt Suursaaren sahan konttorissa ja tavannut siellä sekä Geffertin että Ahlströmin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/758618#?page=2 | Nimeke = Blodsdådet i Mohla | Tekijä = Östra Finland | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 29.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref>
 
Hämäläinen ja Hyvärinen olivat Pölläkkälän työväenyhdistyksen jäseniä, minkä johdosta kylässä järjestettiin 27. kesäkuuta yli 200 hengen kansankokous. Siinä viranomaisilta vaadittiin selkoa heidän pidätyksensä syistä. Kokouksessä väitettiin myös, että ryöstön uhreilla olisi ollut keskinäistä riitää ja ampuja olisikin Walter Ahlström.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/713578#?page=3 | Nimeke = Muolaan werityö | Tekijä = Työ | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 30.6.1906 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref> Lisäksi sosialidemokraattinen lehdistö esitti myöhemmin väitteen venäläisestä [[Mustat sotniat]] -äärioikeistojärjestöstä, jonka avulla työväenliike yritettiin lavastaa syylliseksi Geffertin murhaan. Järjestö oli tullut tunnetuksi heinäkuussa 1906 murhattuaan [[Terijoki|Terijoella]] venäjänjuutalaisen poliitikon [[Mihail Herzenstein]]in. Heinäkuun 8. päivänä Pölläkkälän työväentalolla pidettiin toinen kokous, johon osallistui tällä kertaa jopa 600–700 ihmistä. Annetussa julkilausumassa vaadittiin edelleen syyttöminä pidettyjen Hämäläisen ja Hyvärisen vapauttamista.<ref name=eduskunta>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Täysistunnon pöytäkirja 13.9.1907 | Vuosi = 1907 | Sivu = 1394–1399 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Eduskunta | www = https://eduskunta.fi/FI/vaski/Documents/ptk_23+1907.pdf}}</ref>
 
=== Oikeudenkäynti ===
Murhaoikeudenkäynnissä kävi ilmi, että ryöstöä ilmeisesti suunniteltiin Pölläkkälän työväenyhdistyksen talolla. Sen puheenjohtajana toimi tuolloin Gabriel Korpela, jonka väitettiin myös olleen mukana suunnittelemassa iskua. Lisäksi viipurilaisen työväenliikkeen agitaattorin [[Matti Autio]]n epäiltiin ryöstömurhan aikana oleskelleen tapahtumapaikan lähistöllä. Ryöstössä käytetyt aseet olivat työväentalolla säilytettyjä ns.niin sanottuja Grafton-kiväärejä, jotka Karjalan Kansan Mahti -järjestö oli edellisenä syksynä saanut käyttöönsä porvarillisilta aktivisteilta. Alun perin ne oli salakuljetettu maahan ''[[SS John Grafton]]'' -aluksella. Hämäläinen ja Hyvärinen tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.<ref name=eduskunta/>
 
Myöhemmin helmikuussa 1907 käydyssä Suikin pariskunnan ryöstömurhaoikeudenkäynnissä Juho Savinainen kertoi ampuneensa Geffertin.<ref name=wn2302/> Hänen mukaansa ryöstön teki viisihenkinen ryhmä, joista Savinainen nimesi itsensä lisäksi kaksi muuta miestä. Syyskuussa 1906 tapahtuneen Popoffin pariskunnan ryöstön syynä hän puolestaan kertoi olleen Geffertin murhasta syyttettyjen miesten asianajokulujen kustantamisen. Savinaisen tunnustuksilla oli kuitenkin tarkoituksena ilmeisesti ainoastaan sekoittaa hänen omaa oikeudenkäyntiään, koska Savinainen oli aikaisemmin osoittanut itselleen pitävän alibin Geffertin murhaajankohdalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/789219#?page=3 | Nimeke = Suikin murhajuttu | Tekijä = Wiipuri | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 23.2.1907 | Viitattu = 16.12.2015}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oscar_Geffertin_murha”