Versio 24. maaliskuuta 2013 kello 12.04 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 44 Wikidatan sivulle d:q227997 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 3. tammikuuta 2016 kello 15.59 muokkaa kumoa Pitke (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 32 124 muokkausta tyvimukula (corm), ei juurimukula (root tuber) Uudempi muutos →
Rivi 21: \| commonscat = }} [[Kuva:Colocasia esculenta dsc07801.jpg\|thumb\|150px\|Taron ~~juurimukuloita~~tyvimukuloita]] '''Taaro''' eli '''taro'''<ref name="Nimistö,2004">{{Kirjaviite \| Tekijä = Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti \| Nimeke = Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn \| Vuosi = 2004 \| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Puutarhaliitto \| Tunniste = ISBN 951-8942-57-9 \| Kieli = {{fi}} ja {{sv}} }}</ref> (''Colocasia esculenta'') on vehkakasvi, jota kasvatetaan kosteilla trooppisilla alueilla ruoaksi [[mukula\|~~juurimukuloidensa~~tyvimukuloidensa]] vuoksi. Mukulasta käytetään myös nimityksiä '''eddo''', '''dasheen''' ja '''old cocoyam'''.<ref>{{Verkkoviite\| Osoite=http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/n.html\| Nimeke = Nuolijuuri \| Julkaisija = Raholan syötäviä sanoja \| Selite = suomenkielisen nimen lähde}}</ref> Taro on kotoisin [[Kaakkois-Aasia]]sta,<ref>{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/kurssit/MAAN6055_Luonnonvarat/viljelykasvit_05.htm \| Nimeke = Viljelykasvit \| Tekijä = Kalliola, R. \| Ajankohta = 2005 \| Julkaisija = TY maantieteen laitos}}</ref> mutta sitä kasvatetaan nykyisin myös Rivi 31: Samoalla taro oli paikallisten ruokavalion perusta (yhdessä [[banaani]]n ja [[leipäpuu]]n hedelmien kanssa) vuoteen 1993 asti. Vuonna 1994 kasvitauti tuhosi tarosadon lähes kokonaan. <ref name ="FAO 6"/> Taron ~~juurimukuloissa~~tyvimukuloissa on noin kaksi kolmasosaa vettä ja kolmannes hiilihydraattia, lähinnä tärkkelystä. Seitsemän prosenttia kuiva-aineesta on [[proteiini]]a, minkä johdosta taro on proteiinipitoisempaa kuin esimerkiksi [[jamssi]] tai [[maniokki\|kassava]]. Lehdissä proteiinin osuus on vielä suurempi. Lehdissä on myös kalsiumia, fosforia, rautaa, C-vitamiinia ja muita vitamiineja.<ref>{{Verkkoviite\| Osoite=http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e07.htm#b1-5.1%20Composition%20of%20the%20Taro%20Corm%20and%20Leaf \| Nimeke = Compositiona nd utilisation \| Julkaisija = FAO\| Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific \| Tekijä = Onwueme, I. \| Ajankohta = 1999}}</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Taaro” versioiden välillä