Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa ,  3 vuotta sitten
p
Maaliskuussa 2003 järjestettiin peruslain hyväksynyt kansanäänestys, jossa ilmoitettujen tietojen mukaan 95 % kannatti pysymistä osana Venäjää äänestysprosentin ollessa 89,5 %. Äänestys oli luultavasti järjestetty, mutta myös riippumattomien tarkkailijoiden mielipidemittausten mukaan 62 % äänesti ja näistä 91 % kannatti Tšetšenian pysymistä osana Venäjää.<ref>[https://archive.is/20120526023538/www.cdi.org/russia/johnson/7242-6.cfm 'Palestinizing' Chechnya] (Johnson's Russia List, alun perin Washington Post 06/27/2003.</ref> Venäjän osaksi jäämisen kannatus sai pontta ilmeisen runsaskätisestä liittovaltion avusta maan infrastruktuurin uudelleenrakentamiseen.<ref>[https://archive.is/20120526023538/www.cdi.org/russia/johnson/7128-11.cfm Chechnya: The end in sight?] (Jamestown Foundation, Russia and Eurasia Review vol 2, issue 7, 4/1/2003)</ref> Separatistit eivät luonnollisesti hyväksyneet äänestyksen tulosta ja monia äänestyspaikkoja, kuten kouluja tulitettiin.
[[File:Chechnya Grozny City.JPG|thumb|270x270px|Pilvenpiirtäjiä 2000-luvulla jälleenrakennetussa Groznyissa.]]
Lokakuussa 2003 järjestetyssä presidentinvaalissa yli 80 % äänistä sai entinen uskonnollinen johtaja ja separatisti [[Ahmad Kadyrov]], joka kuitenkin siirtyi Venäjän puolelle. Hänelle ei ollut merkittäviä vastaehdokkaita ja vaalit järjestettiin jälleen sotatila-alueella. Kadyrov tapettiin pommilla 9. toukokuuta 2004. Elokuussa 2004 presidentiksi valittiin yli 70 %:n ääniosuudella [[Alu Alhanov]]. Ahmad Kadyrovin poika [[RamsanRamzan Kadyrov]] toimi aluksi varapääministerinä isänsä surman jälkeen ja johtaa omia asejoukkojaan.
 
Vielä elokuussa 2005 Taus Džabrailovin mukaan tasavallassa toimi noin 1&nbsp;000 kapinallista, joita tuki 100–150 ulkomaalaista taistelijaa.<ref name="themoscowtimes"/>