Versio 26. joulukuuta 2015 kello 17.36 muokkaa PekkkaN (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 878 muokkausta Edvard, ei Edward käytössäni olevien lähteiden mukaan ← Vanhempi muutos		Versio 2. tammikuuta 2016 kello 01.02 muokkaa kumoa Makevonlake (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 181 muokkausta p →‎Elämä: , Uudempi muutos →
Rivi 20: Jalmari syntyi Liedon pitäjän Ankan kylään pientilallinen Gustaf Edvard Grönholmin ja nahkurin tytär Vendla Sofia Stackelbergin pojaksi. Äiti kuoli Jalmarin ollessa vähän yli vuoden ikäinen. Käännekohdaksi lapsen elämässä muodostui 8-vuotiaana saatu pesti kesäpaimeneksi Väljään. Asumaton Väljä oli tunnettu kummituksista ja noidista. Jalmari katsoi paremmaksi karata [[Turku]]un isoäitinsä luo. Turussa Jalmari pääsi kouluun, ja hänestä tuli sukunsa ensimmäinen [[kansakoulu]]n käynyt. Opintie jatkui [[Turun Reaalilyseo]]ssa vapaaoppilaana vuonna 1904, ja syksyllä 1910 Salomaa kirjoittautui [[Helsingin yliopisto]]on. === Opinnot === Rivi 26: Salomaa valmistui Helsingin yliopistosta pääaineenaan [[Historia\|yleinen historia]]. Hänen laudaturtyönsä aiheena oli [[Karl Lamprecht]]in innoittama ''Kirkkovaltion synty''. Jo ensimmäisessä tutkielmassaan Salomaalla oli teoreettinen lähtökohta: tutkimustuloksenaan hän esitti, että [[kirkkovaltio]]n synty määrittyy sen mukaan miten 'valtio' määritellään. Yleisen historian professori [[M. G. Schybergson]] suositti Salomaalle laudaturtyön laajentamista [[väitöskirja]]ksi, ja arveli hänen selviävän työstä noin vuodessa. Salomaa, joka oli asettanut väitöskirjan tavoitteekseen jo ennen laudatur-työn aloittamista, halusi kuitenkin tehdä akateemisen lopputyönsä filosofisesta aiheesta. Teoreettisen filosofian professori [[Arvi Grotenfelt]]in kanssa hän neuvotteli filosofianhistoriallisen väitöskirjansa aiheeksi [[Arthur Schopenhauer\|Schopenhauerin]] ja [[Eduard von Hartmann\|von Hartmannin]] välisen suhteen. Jatko-opintojaan varten Salomaa lähti [[Saksa]]an, [[Leipzigin yliopisto]]on. Siellä hän käytti aikansa erittäin tehokkaasti: pääasialliseksi toimeksi muodostui [[Wilhelm Wundt]]in johdolla tehty psykologinen tutkimus, jonka rinnalla hän keräsi aineistoa filosofian väitöskirjaa varten [[Johannes Volkelt]]in opastamana. Lisäksi Salomaa seurasi opetusta historian laitoksella (''Königlich Sächsisches Institut für Kultur- und Universalgeschichte''), erityisesti laitoksen johtajan Karl Lamprechtin luentoja. ~~Salo-maan~~Salomaan ensimmäinen julkaisu vuodelta 1915 käsitteli juuri Lamprechtin historianmenetelmiä. Artikkeli julkaistiin ''[[Historiallinen Aikakauskirja\|Historiallisessa aikakauskirja]]ssa''. [[Ensimmäinen maailmansota]] keskeytti opinnot Leipzigissä. Psykologinen tutkimus jäi kesken. Vaikka Salomaa sai opiskelijakollegoidensakin keräämän aineiston käyttöönsä, hän katsoi sen olevan riittämätön väitöskirjaa varten. Vaivalloisia reittejä myöten Salomaa palasi Turkuun. Suomessa Salomaa jatkoi ”kriitillis-vertailevaa” filosofianhistoriallista työtä Schopenhauerin ja von Hartmanin parissa. [[Väitöskirja]] valmistui vuonna 1918 pääosin [[Leipzig]]in [[antikvariaatti\|antikvariaateista]] kerätystä kirjallisuudesta. == Teoksia == === Filosofia ===

Ero sivun ”J. E. Salomaa” versioiden välillä