Ero sivun ”Pentti Kyrölä” versioiden välillä
ensimmäinen versio |
(ei mitään eroa)
|
Versio 31. joulukuuta 2015 kello 21.52
Pentti Kyrölä (1925–1999) oli Mietoisista kotoisin ollut teknisen työn opettaja. Kyrölä suunnitteli ja rakensi 1940-luvun lopulla kansakoulupohjalta omatekoisen lentokoneen. Myöhemmin Kyrölä toimi ammattilentäjänä, ja hänellä ehti olla omistuksessaan useita eri lentokoneita. [1][2][3]
| Pentti Kyrölä | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1925 |
| Kuollut | 1999 |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | opettaja, lentäjä |
Kyrölän rakentama koekone on nykyään Suomen Ilmailumuseossa, jolle tämän omaiset lahjoittivat sen vuonna 2001. Koneen konservointi saatiin päätökseen vuonna 2013, mutta museon tilanpuutteen vuosi se ei ole tällä hetkellä näytteillä vaan toistaiseksi pelkästään varastoituna. [2]
Koekone
Koneen ensimmäiset koelennot tapahtuivat Mietoistenlahdella kevättalvella 1949. Kone oli yksipaikkainen, ja se oli valmistettu puusta ja vanerista. Moottori oli peräisin Harley-Davidsonin valmistamasta moottoripyörästä. Kaikessa hiljaisuudessa kehitelty lentokone tuotiin kylmiltään tarkastettavaksi vielä saman vuoden keväällä. Sille ei kuitenkaan voitu myöntää lentolupaa, koska se ei täyttänyt voimassa olevia määräyksiä. Työ oli tarkastusraportin mukaan paikoittain liian vahvaa ja paikoittain liian heikkoa. [1][2][3]
Asia kiinnosti siinä määrin lentoiluharrastajia, että Suomen Ilmailuliitto järjesti Kyrölälle kesällä 1949 lento-opetusta. Hän ei myöskään luovuttanut koekoneen suhteen vaan rupesi parantelemaan sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Alkuperäisen moottorin tilalle tuli Continentalin valmistama lentokonemoottori, ja koneeseen tiedetään ilmestyneen ainakin kuomu ja mittaristo. Lentäminen jatkui meren jäällä siihen asti, kunnes viranomaiset saivat tietää luvattomista lennoista. [1][2][3]
Myöhemmät vaiheet
Kyrölä jatkoi 1950-luvulla lentoharrastustaan luvallisena, ja hän hankki lentolupakirjan. Hän rakensi Laajoen suistossa sijainneelle Iso-Kääpän saarelle tukikohdan, jonka hän suunnitteli itse. Lentoja ruvettiin suorittamaan kaksipaikkaisella koneella, joka kuitenkin vaihtui pian nelipaikkaiseen. Kyrölä muun muassa levitti lentolehtisiä Vehmassalmen lavan toimeksiannosta. [1][4]
1960-luvulla lentokone vaihtui kuusipaikkaiseen. Tällä Kyrölä teki vuoteen 1986 taksi- ja kelirikkolentoja muun muassa Naantalista, mutta tukikohta säilyi alkuperäisellä paikallaan Mietoisissa. Liiketoiminta ei ollut aina ruusuilla tanssimista, sillä viimeisimmän koneen hankkiminen vaati mittavat alkuinvestoinnit ja kilpailu toimeksiannoista oli kovaa. Ongelmista huolimatta hän koki toimivansa toiveammatissaan. [1]
Lähteet
- ↑ a b c d e Raunio, Jukka: Mietoisten mysteeri. Pentti Kyrölän ”Koekone” Hämeenlinnan ilmasilta. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ a b c d Vapaaehtoistyönä konservoidut lentokoneet Ilmailumuseoyhdistys. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ a b c Tervamäki, Jukka & Aho, Tuomo: EUT historia 1998. Suomen Ilmailuliitto. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ Vehmassalmi muistoissani vehmassalmi.fi. Viitattu 31.12.2015.
Aiheesta muualla
- Finlandia-katsaus 105. Keväällä 1949 filmattua kuvamateriaalia Kyrölän lentokoneesta.