Wikipedia

Ero sivun ”Antti Achrenius” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
13 587 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
kirjoitettu uusiksi lähdeviittein
Rivi 1:
'''Antti'''Anders (AndersAntti) '''Achrenius''' ([[5. huhtikuuta]] [[1745]] [[Turku]] - [[23. heinäkuuta]] [[1810]] [[Nousiainen]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[pappi]] ja virsikokoelman toimittaja ja [[NousiainenPietismi|Nousiaistenpietistijohtaja]].<ref kirkkoherraname="kb">{{Kansallisbiografia|nimi 1778= Achrenius, Anders (1745 - 1810)|tekijä = Pentti Virrankoski|ajankohta = 3.7.2015|viitattu = 29.12.2015}}</ref>
 
Andrers Achrenius oli [[rukoilevaisuus|rukoilevaisuuden]] hengellisen isän, Nousiaisten kirkkoherrana toimineen [[Abraham Achrenius|Abraham Achreniuksen]] poika. Anders Achrenius opiskeli [[Turun akatemia|Turun akatemiassa]] vuodesta 1758 valmistuen filosofian maisteriksi 24.7.1766. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 18.2.1769 ja toimi sen jälkeen isänsä Nousiaisen kirkkoherran apulaisena. Vuonna 1778 Achreniuksesta tuli Nousiaisten kirkkoherra ja vuosina 1793–1806 hän oli lääninrovastina<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8041 | Nimeke = Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Achrenius| Tekijä = Yrjö Kotivuori| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Verkkojulkaisu 2005 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 29.12.2015 | Kieli = }}</ref>. Kirkkoherraksi kuningas nimitti Achreniuksen ilman virkaehdotusta seurakunnan vahvan kannatuksen ansiosta. Achrenius piti Nousiaisten pappilassa pyhäpäivisin seuroja, jotka olivat erittäin suosittuja. Niissä on arvioitu kesäisin käyneen jopa 400 henkeä. Achreniuksen uskonkäsitystä on pidetty varsin evankelisena.<ref name="kb" />
Antti Achrenius oli [[Achrenius|Achreniuksen]] pappis- ja runoilijasukua. Hän oli [[rukoilevaisuus|rukoilevaisuuden]] hengellisen isän, [[Abraham Achrenius|Abraham Achreniuksen]], poika, ja toimi itsekin rukoilevaisuuden johtajana. Hän lienee osallistunut{{kenen mukaan}} suositun laulukokoelman ''[[Halullisten sielujen hengelliset laulut|Halullisten sieluin hengelliset laulut]]'' ([[1790]]) toimittamiseen [[Bengt Jakob Ignatius|Bengt Jakob (Pentti Jaakko) Ignatiuksen]] ohella.
 
== Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut ==
== Lähteet ==▼
* ''[[Uusi tietosanakirja (1960)|Uusi Tietosanakirja]]'' 1 (1963)
* ''[[Virsitieto(1988)]]
 
Achreniusta on pidetty aiemmin merkittävänä [[Virsi|virsirunoilijana]], mutta nykyisin asiasta ei olla enää varmoja. Vuonna 1790 ilmestyi 26 virttä sisältänyt virsikokoelma ''Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut'', jonka virsista 12 kuuluu nykyiseen virsikirjaan. Aiemmin on oletettu, että Anders (Antti) Achrenius olisi kirjoittanut tai suomentanut kaikki kokoelman virret.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/dfe8ca640fb06842c2256ff100364b2d?OpenDocument | Nimeke = 310 Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on| Tekijä = Tauno Wäinölä| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = evl.fi| Julkaisija = EVL| Viitattu = 29.12.2015 | Kieli = }}</ref> Onni Kurvisen tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kokoelman toimitti ja julkaisi Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen, myöhemmin [[Ulvila]]n kirkkoherrana toiminut [[Bengt Jakob Ignatius]]. Virret ovat useiden henkilöiden kirjoittamia tai ruotsista kääntämiä. Ignatius ja Achrenius olivat kuitenkin samanhenkisiä heränneitä ja hyviä ystäviä, joten Achrenius on mahdollisesti osallistunut toimintaan.<ref name="kb" />
{{Tynkä/Kirjailija}}
 
== Perhe ==
 
Achreniuksen puoliso vuodesta 1776 oli kuninkaallisen sihteerin Abraham Sahlstedtin tytär Kristina Katarina. He saivat kymmenen lasta. Heistä Anders Johan Achrenius (1778–1819) toimi Naantalin pormestarina. Poika Otto Jonathan Achrenius (1782–1849) tuli ylioppilaaksi, mutta sairastui mielisairauteen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11383 | Nimeke = Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Otto Johathan Achrenius| Tekijä = Yrjö Kotivuori| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Verkkojulkaisu 2005 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 29.12.2015 | Kieli = }}</ref>. Tytär Kristina Katarina (1786–1856) meni naimisiin vänrikki Gustaf Reinhold Finckenbergin kanssa. Finckenberg oli vuokralla Lemun [[Nyynäinen|Nyynäisten]] tilalla vuosina 1801–1823<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10437 | Nimeke = Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Reinhold Finckenberg| Tekijä = Yrjö Kotivuori| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Verkkojulkaisu 2005 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 29.12.2015 | Kieli = }}</ref>.
 
▲== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORT:Achrenius, Antti}}
[[Luokka:Suomen_evankelis-luterilaisen_kirkon_papit]]
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]]
[[Luokka:Rukoilevaisuusliikkeen vaikuttajat]]
[[Luokka:Vuonna 1745 syntyneet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Achrenius”