Ero sivun ”Valkohäntäpeura” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Norr (keskustelu | muokkaukset)
Kumottu, ei johdantoon kuuluvaa ja osin virheellistä
Lisätty tieto loisesta
Rivi 104:
[[Tiedosto:Hunter with buck.jpg|thumb|[[Michigan]]ilainen metsästäjä saaliinsa äärellä.]]
 
== Loiset ==
Valkohäntäpeurassa on todettu esiintyvän ''Filarioidea''-sukkulamatoloisiin kuuluvaa ''Rumenfilaria andersoni'' -imusuonimatoa. Se voi kasvaa jopa 20 senttiä pitkäksi ja tuottaa alle neljännesmillin pituisia toukkia isäntänsä verenkiertoon. Toukkia voi olla jopa tuhansia millilitrassa verta. Suomessa havaittiin 2000-luvulla, että valkohäntäpeuralla hyvin yleistä loista tavataan jonkin verran myös [[hirvi]]ssä, [[poro]]issa pohjoisinta Lappia myöten sekä hyvin runsaasti [[metsäpeura|metsäpeuroissa]]. Lajia ei aiemmin ole tavattu Euroopassa. Loinen leviää kantajasta toiseen hyönteisten imemän veren mukana. Tiettävästi ''R. andersoni'' ei ole levinnyt ihmiseen. Paistetun lihan välityksellä loinen ei voi leviä.<ref name="HS">Kivipelto, Arja: Peura toi riesan poroille. ''Helsingin Sanomat'' 23.12.2015, s. B14–B15.</ref>
 
''R. andersoni'' ei ilmeisesti juurikaan haittaa alkuperäistä isäntälajiaan valkohäntäpeuraa. Loinen aiheuttaa kuitenkin ainakin silmin nähtäviä muutoksia imusuonten ympärillä. Poroilla sen on havaittu aiheuttavan ihomuutoksia.<ref name="HS"/>
== Valkohäntäpeura ja ihminen ==
Luontaisella levinneisyysalueellaan Amerikassa valkohäntäpeuroista on paikoitellen paljon haittaa maanviljelylle ja metsänkasvatukselle, koska ne syövät pelloilta viljelyskasveja ja taimikoista puiden taimia.<ref name="Nummi88"/> Suomessa vastaavat ongelmia ei ole ollut merkittävissä määrin. Esimerkiksi mäntytaimikoille valkohäntäpeura on vähemmän haitallinen kuin hirvi, koska se ei mielellään ruokaile taimikoissa eikä myöskään katko taimien latvoja.<ref name="Nummi88"/> Vahinkoja on uudella elinalueella syntynyt lähinnä puutarhoissa ja erikoisviljelmillä, kun peurat ovat syöneet muun muassa [[Mansikat|mansikoita]] ja sokerijuurikkaita.<ref name="Nummi88"/><ref name="luonto-opas1994"/> Runsastunut kanta on kuitenkin lisännyt liikenteessä sattuvien hirvieläinkolarien määrää, ja paikoitellen valkohäntäpeura on merkittävin hirvieläinonnettomuuksien aiheuttaja.<ref name="vieraslajistrategia2011"/>