Ero sivun ”Äkräs” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kansanperinne: lisätty yksi loitsuteksti esimerkiksi SKVR:stä, pientä täsmennystä joihinkin tietoihin
Korjattu lähdevirhe ja pari kirjoitusvirhettä
Rivi 30:
:''Kokosii nakrehii!
 
Amerikasta peräisin olevan [[peruna]]n korvattua myöhemmin nauriin Äkrästä alettiin pitää myös perunoiden suojelijana. [[Salmi (kunta)|Salmi]]ssa nimitettiin '''Ägröi-kuninkaaksi''' suurta perunaa, johon oli kasvanut yhteen pari kolme pienempää perunaa.<ref name="harva1"harva2>http://kansanrunous.net84.net/Suomalaisten_muinaisusko/satoisuuden_jumala.htm Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.</ref>
 
Kaksoisnaurista, kaksoisperunaa tai muuten erikoista naurista tai perunaa on Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa kutsuttu nimillä '''äkräs''', '''äkröi''' ja '''pyhä-äkräs'''.<ref>[[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS]]: [[Suomen sanojen alkuperä]] (2000)</ref> Tällaisten yhteenkasvaneiden juuresten löytämisen uskottiin merkitsevän menestystä tai hedelmällisyyttä, kuten kaksosia.
 
Kerätyt tiedot ÄkräsistäÄkräksestä ovat Itä-Suomesta,<ref name="harva1harva2"/> mutta '''Äyräs''' mainitaan joissakin länsisuomalaisissa loitsuissa:
 
'Kiven synty' <small>(SKVR XII1 3860. Pyhäjoki, 1891)</small>
Rivi 43:
==Erisnimenä==
 
Unto Harva huomauttaa, että Ägräs esiintyi Itä-Suomessa sukunimenä eri johdannaisineen - kirkonkirkoissa esiintyvät muun muassa nimet ''Ägräs'', ''Ägrämöinen'', ''Ägrein'', ''Äyreinen'' ja ''Egreilinen''. Menetetyssä Karjalassa oli myös [[Äyräpää|Äyräpään]] kunta. <ref name="harva1harva2"/>
 
==Alkuperä==
Rivi 49:
Koska Äkräkseen nimeen liittyy hyvin usein epiteetti "pyhä", tutkijat ovat olettaneet että Äkräksen taustalla olisi kristillinen [[pyhimys]]. [[Kaarle Krohn]] oletti että kysymyksessä olisi [[Pyhä Gregorius]], jonka nimi Agricolan Rukouskirjassa tavataan muodossa '''Pyhä Greus'''. [[Martti Haavio]]n teorian mukaan Pyhä Äkräs juontuisi ilmaisusta '''Pyhä Kros''' eli siis [[Pyhä Risti]].<ref>Martti Haavio: Karjalan jumalat. 1959.</ref>
 
UntoUno Harva yhdistää Äkräsin ja Ägräsin [[Jumis|Jumisiin]], latvialaiseen sadon ja hedelmällisyyden jumalaan, jota kuvastaa yhteenkasvanut kaksoistähkä, jumalallinen kaksonen. Harva kertoo, että Poverja Gavrilovin mukaan ainakin myös suomensukuiset votjakit eli udmurtit ovat kunnioittaneet yhteenkasvaneita kaksoistähkiä ja uskoneet niiden tuovan runsautta. <ref>Gavrilov, Poverja, obrjady i obytsai votjakov Mamadysskago ujezda, Urjas-utsinskago prihoda, Trudy IV Arheol. Sezda II, 1891</ref> Samanlaisia uskomuksia on Harvan mukaan ollut monilla muillakin kansoilla.<ref name="harva1harva2"/>
 
==Viitteet==
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Mytologia}}
[[Luokka:Suomalaiset jumalat ja taruolennot]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Äkräs