Ero sivun ”Sakari Simelius” versioiden välillä

Simelius liittyi koululaisena suojeluskuntaan[[suojeluskunta]]an ja osallistui [[Suomen sisällissota|sisällissotaan]] 1918. Simelius kävi Viipurin upseerikokelaskurssin 1919, [[Maanpuolustuskorkeakoulu|Kadettikoulun]] 1924 sekä [[Maanpuolustuskorkeakoulu|Sotakorkeakoulun]] 1939 (ye-upseeri 1940). Uransa aluksi hän palveli [[3. jääkärirykmentti|Uudenmaan rykmentissä]] nuorempana upseerina ja komppanianpäällikkönä[[komppanianpäällikkö]]nä 1919-1928. Taistelukoulussa[[Taistelukoulu]]ssa hän opetti 1928-1933. Viipurin suojeluskuntapiirissä hän toimi 1. sotilasohjaajana[[sotilasohjaaja]]na 1933-1938 sekä opetti suojeluskunnan päällystökoulussa 1938. Hän toimi myös autokomppanian päällikkönä 1937-1938.

[[Talvisota|Talvisodassa]] everstiluutnantti Simelius toimi 4. divisioonan esikuntapäällikkönä 1939-1940. [[jatkosota|Jatkosodassa]] hän toimi 1941-1943 VII armeijakunnan [[esikunta]]päällikkönä. 15.3.1943-4.12.1944 Simelius komensi [[Jalkaväkirykmentti 4 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 4:ää]], joka vuoden [[1944]] suurhyökkäyksen aikana taisteli Syskyjärvellä.

Sotien päätyttyä vuoden 1944 lopusta vuoteen 1946 Simelius komensi [[Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 7:ää]]. Sotakorkeakoulun johtajan apulaisena hän toimi 1946-1952 ja johti Taistelukoulua 1952-1953. 3. divisioonaa Simelius komensi kenraalimajuriksi ylennettynä 1953-1955. [[Jalkaväen tarkastaja]]na hän toimi 1955-1959. Jalkaväenkenraalin arvo seurasi puolustusvoimain komentajan viran alkamisesta 1959. Puolustusvoimain komentajana hän toimi 29. lokakuuta 1959 – 13. marraskuuta 1965, minkä jälkeen hän jäi eläkkeelle puolustusvoimista.<ref>http://runeberg.org/kuka/1954/0800.html</ref><ref>http://runeberg.org/kuka/1978/0902.html</ref><ref>http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1760/</ref>