Ero sivun ”Elokuva” versioiden välillä

136 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
→‎Elokuvan historiaa: pois lause, joka on mahdoton ymmärtää
p (→‎Katso myös: Eikös nämä yleensä ole isolla alkukirjaimella?)
(→‎Elokuvan historiaa: pois lause, joka on mahdoton ymmärtää)
Ensimmäinen elokuvateollisuus syntyi 1900-luvun alussa [[Italia]]an, mutta se tuli tiensä päähän muun muassa näyttelijöiden kovien palkkiovaatimusten ja kalliiden spektaakkeleiden takia. Sille olivatkin tunnusomaisia historialliset suurelokuvat, joita monesti voitiin kuvata alkuperäisillä tapahtumapaikoilla, kun käsiteltävänä oli esimerkiksi [[Rooma]]n historia. Italian elokuvantekijöille oli ominaista suuren huomion antaminen tilan käytölle, kun amerikkalaiset kollegat samaan aikaan painottivat kameran edessä tapahtuvaa liikettä. Italialaisia innoitti esteettiseen valintaansa mahdollisesti maansa pitkä teatteriperinne. Elokuvanteon tyyssijaksi vakiintui Italian jälkeen Yhdysvaltojen [[Kalifornia]], jossa riitti aurinkoa ja rahaa.
 
Alkuaikoina elokuvissa ei ollut omia "supertähtiä" toisin kuin nyt koska oikeastaan kenenkään nimeä ei tunnettu koko teollisuudessa, mihin vaikutti osaksi myös se että suurimmasta osista elokuvista puuttui lopputekstit. Tämä tilanne oli elokuvayhtiöiden mieleen, sillä kun kukaan näyttelijä ei ollut ylitse muiden kaikille voitiin maksaa samaa palkkaa, joka ei vielä tuolloin ollut kovin korkea. Tilanne kääntyi päälaelleen vuonna 1910, kun tuottaja [[Carl Laemmle]] vuokrasi toiselta yhtiöltä naisnäyttelijä [[Florence Lawrence]]n ja käynnisti valtavan mainoskamppajan jossa hänen nimensä paljastettiin. Myöhemmin Lawrencen nimi oli jokaisessa hänen näyttelemänsä elokuvan mainoksessa muiden yläpuolella. Laemmlen suunnitelma onnistui ja Lawrencesta tuli elokuvahistorian ensimmäinen todellinen "supertähti" ja pian "tähtikuume" levisi ympäri maailmaa ja aiheutti palkkioissa huimat nousut ja erot niiden välillä. Kun vuonna 1912 esim. tanskalainen [[Asta Nielsen]] ansaitsi vuodessa yli 80 tuhatta dollaria niin Lawrence sai 13 000 dollarin tuloja.
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäiseen maailmansotaan]] mennessä teatterielokuva oli vakiinnuttanut asemansa teollistuneissa maissa todellisena suuren yleisön viihdelajina. Mykkyys saattoi jopa edistää sen leviämistä yli kielirajojen. Kaupallinen elokuva oli alussa lähes poikkeuksetta mustavalkoista [[mykkäelokuva]]a, vaikkakin paljon kokeiluja tehtiin niin äänellä kuin värilläkin. Taiteellisesti kunnianhimoisimmat mykkätuotannot tehtiin toisaalta [[Saksa]]ssa (ekspressionistinen suuntaus) ja toisaalta nuoressa neuvostovaltiossa ennen [[Josif Stalin|Stalinin]] totalitaristisen hallinnon ja kulttuuribyrokratian vakiintumista. Neuvostoelokuvan tekijät ja teoreetikot kehittelivät etenkin leikkausta, montaasia.
47 739

muokkausta