Ero sivun ”Lahti (Somero)” versioiden välillä

94 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
viitteitä, jäsentely ja kappalejako historiaosuudessa
(viitteitä, jäsentely ja kappalejako historiaosuudessa)
 
==Historia==
Isossajaossa Lahti on ollut samaa jakokuntaa viereisen Pyölin kylän kanssa, joka pienempänä kylänä lienee synnyltään Lahden tytärkylä. Aiemmin samaan jakokuntaan on tulkittu kuuluneen myös joen eteläpuolisten Kärilän, Ryhdän ja Kimalan kylien.<ref name="A232" /> Maanomistushistorialtaan Lahti on [[kartano]]kylä, jonka kaikki talot jo 1640-luvulla on yhdistetty [[Lahden kartano]]ksi.<ref>Alanen 2004: 233.</ref><ref>Tiirakari 2011.</ref> Kartano, jonka vanha päärakennus on rakennettu vuosina 1803–1806, sijaitsee mäellä Hämeen Härkätien pohjoispuolella ja muodostaa kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden.<ref>Lehtonen 1990: 325.</ref> Lahden hävinnyt talonpoikaiskylä on sijainnut nykyään kartanoon vievän kujan eteläpäässä, Hämeen Härkätien varressa Pusulanjärven rannassa, paikalla jossa järvessä on kylälle nimensä antanut, myös Lahdenjärveksi sanottu pieni lahti.<ref name="A232" /> Lahden kartanon aiempia ulkotiloja ovat Kuri kylän pohjoisosassa ja Jokila kylän länsiosassa lähellä Jokioistentietä ([[kantatie 52]]). Kuri erotettiin Lahden kartanosta itsenäiseksi tilaksi 1933 ja Jokila 1921.<ref>Lehtonen 1990: 315–316, 318.</ref>
 
Isossajaossa Lahti on ollut samaa jakokuntaa viereisen Pyölin kylän kanssa, joka pienempänä kylänä lienee synnyltään Lahden tytärkylä. Aiemmin samaan jakokuntaan on tulkittu kuuluneen myös joen eteläpuolisten Kärilän, Ryhdän ja Kimalan kylien.<ref name="A232" /> Lahden hävinnyt talonpoikaiskylä on sijainnut nykyään kartanoon vievän kujan eteläpäässä, Hämeen Härkätien varressa Pusulanjärven rannassa, paikalla jossa järvessä on kylälle nimensä antanut, myös Lahdenjärveksi sanottu pieni lahti.<ref name="A232" />
 
Lahden kartanon aiempia ulkotiloja ovat Kuri kylän pohjoisosassa ja Jokila kylän länsiosassa lähellä Jokioistentietä ([[kantatie 52]]). Kuri erotettiin Lahden kartanosta itsenäiseksi tilaksi 1933 ja Jokila 1921.<ref>Lehtonen 1990: 315–316, 318.</ref>
 
Toisen maailmansodan jälkeen Lahden kartanon sekä sen sivutilojen Kurin ja Jokilan maille asutettiin [[siirtoväki|siirtoväkeä]] [[Muolaa]]sta [[Luovutetut alueet|luovutetusta Karjalasta]].<ref>Alanen 1992: 10-11.</ref> Pohjoisempana Lahdenkylästä Palttaan johtavan [[paikallistie]]tasoinen yhdystien nimenä on ''Muolaantie'' tien varrelle asutettujen muolaalaisten entisen kotipitäjän mukaan.
 
==Tunnettuja kyläläisiä==
[[Lahden kartano]]n omistajana vaikuttivat pitkään aatelisen mutta Suomessa introdusoimattoman [[de Pont]] -suvun jäsenet, joista ensimmäinen kartanoa omistanut oli [[Åvikin lasitehdas|Åvikin lasitehtaan]] Somerolle Lahden naapurikylään Sillanpäähän perustanut [[Jacob Reinhold de Pont]]. Häntä seurasivat kartanon omistajina poika Mårten Reinhold de Pont, pojanpoika Karl Jacob Reinhold de Pont ja tämän poika Carl Wilhelm de Pont, jonka poika oli everstiluutnantti [[Kasten de Pont]]. Kartanon viimeinen De Pont -sukuinen omistaja oli vuoteen 1956 Carl Wilhelm de Pontin veljenpoika agronomi Carl Ossian de Pont.<ref>{{Kansallisbiografia|id=6603|nimi=de Pont (1700 - )}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Tiirakari, Leeni2011: & Manu Kärki | Nimeke =Someron kartanot | Sivu =68-73 | Vuosi =2011 | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija =Amanita | Tunniste =ISBN 978-952-5530-45-8 }}.</ref>
 
Lahden kartanon maille sijoitettuun Muolaan siirtoväkeen kuului tangosäveltäjänä sittemmin tunnetuksi tullut [[Unto Mononen]]. Monosen perheen kotitalo lähellä Lahden kartanoa oli nimeltään ''Paratiisi'' paikalla aiemmin olleen [[muonamies|muonamiehenmökin]] mukaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Satumaa: Unto Mononen - elämä ja laulut | Nimeke =Metsämäki, Heikki & Petteri Pelkki | Vuosi =1997 | Luku = | Sivu =44-45 | Selite = | Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija =Gummerus | Tunniste =ISBN 951-20-5153-2 | Kieli = }}</ref>
* {{Kirjaviite | Tekijä =Lehtonen, Kaarin | Nimeke = Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta| Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = [Turun maakuntamuseo] | Vuosi = 1990 | Tunniste = ISBN 951-9125-77-9 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Alanen, Timo (toim.) | Nimeke = Lahdenkylän eilispäivää: 500-vuotisjulkaisu| Vuosi =1992 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija =Kurinseudun marttayhdistys | Tunniste =ISBN 952-90-3793-7 | Kieli = }}
* Tiirakari, Leeni: Lahti. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä =Tiirakari, Leeni & Manu Kärki | Nimeke =Someron kartanot | Sivu =65-80 | Vuosi =2011 | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija =Amanita | Tunniste =ISBN 978-952-5530-45-8 }}
 
===Viitteet===
114 050

muokkausta