Ero sivun ”Lahti (Somero)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: kh (tiiv.) |
tunnettuja kyläläisiä |
||
Rivi 15:
Isossajaossa Lahti on ollut samaa jakokuntaa viereisen Pyölin kylän kanssa, joka pienempänä kylänä lienee synnyltään Lahden tytärkylä. Aiemmin samaan jakokuntaan on tulkittu kuuluneen myös joen eteläpuolisten Kärilän, Ryhdän ja Kimalan kylien.<ref name="A232" /> Maanomistushistorialtaan Lahti on [[kartano]]kylä, jonka kaikki talot jo 1640-luvulla on yhdistetty [[Lahden kartano]]ksi.<ref>Alanen 2004: 233.</ref> Kartano, jonka vanha päärakennus on rakennettu vuosina 1803–1806, sijaitsee mäellä Hämeen Härkätien pohjoispuolella ja muodostaa kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden.<ref>Lehtonen 1990: 325.</ref> Lahden hävinnyt talonpoikaiskylä on sijainnut nykyään kartanoon vievän kujan eteläpäässä, Hämeen Härkätien varressa Pusulanjärven rannassa, paikalla jossa järvessä on kylälle nimensä antanut, myös Lahdenjärveksi sanottu pieni lahti.<ref name="A232" /> Lahden kartanon aiempia ulkotiloja ovat Kuri kylän pohjoisosassa ja Jokila kylän länsiosassa lähellä Jokioistentietä ([[kantatie 52]]). Kuri erotettiin Lahden kartanosta itsenäiseksi tilaksi 1933 ja Jokila 1921.<ref>Lehtonen 1990: 315–316, 318.</ref>
Toisen maailmansodan jälkeen Lahden kartanon sekä sen sivutilojen Kurin ja Jokilan maille asutettiin [[siirtoväki|siirtoväkeä]] [[Muolaa]]sta [[Luovutetut alueet|luovutetusta Karjalasta]].<ref>Alanen 1992: 10-11.
==Tunnettuja kyläläisiä==
Lahden kartanon maille sijoitettuun Muolaan siirtoväkeen kuului tangosäveltäjänä sittemmin tunnetuksi tullut [[Unto Mononen]]. Monosen perheen kotitalo lähellä Lahden kartanoa oli nimeltään ''Paratiisi'' paikalla aiemmin olleen [[muonamies|muonamiehenmökin]] mukaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Satumaa: Unto Mononen - elämä ja laulut | Nimeke =Metsämäki, Heikki & Petteri Pelkki | Vuosi =1997 | Luku = | Sivu =44-45 | Selite = | Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija =Gummerus | Tunniste =ISBN 951-20-5153-2 | Kieli = }}</ref> Lahdenkylän Kurin tilan isäntänä vaikutti 1900-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa historian- ja nimistöntutkija, filosofian tohtori [[Timo Alanen (historiantutkija)|Timo Alanen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/muistot/a1305915552556 | Nimeke =Timo Alanen | Tekijä = Helinä Uusitalo & Tiina Manni-Lindqvist| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.12.2015 | Kieli = }}</ref>
==Lähteet==
| |||