Ero sivun ”Lapuan taistelu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis lähde |
jäsentelyä |
||
Rivi 15:
| vahvuus1 = 4 700
| vahvuus2 = 4 100
| tappiot1 =
| tappiot2 = 150 (kaatuneita ja haavottuneita)<ref name="SSH s.155"> Suomen sodan historia 1808 - 1809, s.255.</ref>
| huomautus =
| muut_taistelut = Suomen sodan taistelut
Rivi 23:
== Taistelun kulku ==
Toinen, ”varsinainen” Lapuan taistelu käytiin [[14. heinäkuuta]], jolloin eversti [[Carl Johan Adlercreutz]]in johtamat suomalaiset joukot lähtivät aamulla [[Kauhava]]lta Lapuaa kohti. Koko matkan ajan käydyt taistelut venäläisten etujoukkoja vastaan hidastivat kulkua niin paljon, että vasta n. klo 16 aikaan suomalaiset seisoivat Lapuaa pohjoispuolelta reunustavalla Ritamäen harjanteella.
Rivi 32 ⟶ 31:
Tästä alkaen Lapuan taistelua ei voi pitää sodanjohdolle erityisen kunniakkaana. Yhä kiihtyvän tulituksen vuoksi [[Georg Carl von Döbeln]]in miesten käskettiin pysähtyä, ja kapteeni Brakelin komppania komennettiin ajamaan venäläiset ruispellosta. Hetken kuluttua heidätkin pysäytettiin, sillä tuli viesti venäläisistä Alapään kylässä, suomalaisten selustassa. Tieto oli perätön, mutta se esti Adlercreutzia suunnitelmansa mukaan hyökkäämästä yhtä aikaa sekä venäläisten rintaman keskustaan että oikeaa siipeä vastaan, sillä Liuhtariin tarkoitetut joukot lähetettiin Alapäähän.
Döbelnin hyökkäämässä ollut prikaati oli jätetty tuleen makaamaan. Aikansa odotettuaan rykmentin nuoret upseerit päättivät voivansa yhtä hyvin kuolla ”lähempänä vihollista kuin täällä ojissa” ja lähtivät luvatta hyökkäykseen. Tämän nähdessään von Döbeln antoi muodollisen hyökkäyskäskyn — hänkin ilman Adlercreutzin lupaa. Venäläinen tykistö ehti ampua vain kerran, kun porilaiset jo olivat Isossakylässä. ”Onpa paha, että nuo hullut pääsivät irti”, huudahti Adlercreutz, joka oli menettänyt taistelun johdon.{{lähde|Suomen sodan historiassa ei tätä tapausta mainita}}
Porilaiset ajoivat vihollista takaa molemmin puolin jokea, mutta nämä pystyivät ryhmittymään Liuhtarin edustalla ja vetäytymään sieltä hyvässä järjestyksessä Kuortanetta kohti. Estääkseen suomalaisten saarrostusliikkeen joen yli venäläiset sytyttivät palamaan Liuhtarin sillan. Tuli levisi sieltä läheisen tervasataman tynnyreihin, ja tuuli painoi liekit Liuhtarin kylään, joka paloi lähes kokonaan. Tulipalo pakotti suomalaiset kiertämään kylän ja antoi venäläisille lisäaikaa vetäytymiseen.
==Jälkiarviointi==
==Muuta==
Taistelun muistopäivää, [[Lapuan Päivä]]ä, vietetään kuitenkin edelleen Lapualla kotiseutujuhlana. [[Ruotsi]]n [[prinsessa|kruununprinsessa]] [[Victoria (Ruotsin kruununprinsessa)|Victoria]] sai voittoa tarkoittavan nimensä, koska on syntynyt Lapuan taistelun vuosipäivänä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Ikola, Kaisa | Otsikko = "Ol' ihanan Lapuan päivän pää" | Julkaisu = Ilkka | Ajankohta = 14. heinäkuuta 2008 | Vuosikerta = | Numero = 189 | Sivut = 20 | Julkaisupaikka = Seinäjoki | Julkaisija = | Viitattu = 14.7.2008 }}</ref>
| |||