Avaa päävalikko

Muutokset

4 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
typo
{{Korjattava/Suomi|Kerrottava mikä osa on suomalaista käytäntöä}}
'''Tontti''' on [[sitova tonttijako|sitovan tonttijaon]] mukaisesti muodostettu [[kiinteistö]], joka on merkitty tonttina [[kiinteistörekisteri]]in.<ref name="KML">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554 Kiinteistönmuodostamislaki (12.4.1995/554)]</ref> Uusia tontteja muodostuu pääsääntöisesti [[lohkominen|lohkomistoimitusten]] yhteydessä. Tontin [[kiinteistötunnus]] muodostuu kunnan, kaupunginosan, korttelin ja tontin numeroista.<ref> "Maanmittauslaitos - Toimitusmenettelyn käsikirja maanmittausinsinööreille" [http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2672 (3.1.2013)]</ref>
 
Puhekielessä sanaa käytetään myös hieman laajemmin kuvaamaan talon ympärillä olevaa maa-aluetta ja yleensäkin kaikkia rakennuspaikkoja sen muodostamisesta tai sijainnista riippumatta kuten esimerkiksi ilmaisussa "tyhjä tontti".
Maanomistaja voi vuokraamisen vaihtoehtona luopua maastaan uuden omistajan hyväksi kertamaksua vastaan. Maan myynnissä maasta maksetaan normaalisti ''[[markkina-arvo]]'', joka määräytyy sen mukaan mitä maasta saisi [[markkinavuokra]]a. Maanvuokran määräytymisestä puolestaan esitti klassisen [[Ricardon maanvuokralaki|teoriansa]] [[David Ricardo]] 1800-luvun alussa.
 
Oletetaan, että maan taloudenllinentaloudellinen hyödyntäminen ''n'' vuoden kuluessa tuottaa ''B'':n suuruisen vuositulon, mutta siihen liittyy ''C'':n suuruinen vuosikustannus. Tällöin kyseisen maan markkinavuokra on ''R'' = ''B'' - ''C'' ja markkina-arvo voidaan laskea ''[[nykyarvo]]n'' (engl. ''present value'', ''PV'') lausekkeella ''r'':n ollessa vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto (esim. korkotaso):
 
:<math> PV = \sum_{i=0}^n \frac{R}{(1+r)^i} </math>
Kaupungissa maan arvoon vaikuttaa ratkaisevasti saavutettavuus ja etenkin etäisyys, matka-ajassa mitattuna, keskustasta. Jos muut tekijät eivät vaikuttaisi maan arvoon, markkinavuokraksi tulisi maasta saatava nettotulo vähennettynä sijainnin saavuttamisen kustannuksilla (ml. rahalliset ja aikakustannukset). Jos yritykset voivat sopeuttaa tuotantoaan siten että korvaavat maata sen kallistuessa muilla tuotannontekijöillä, muodostuu maanvuokran jakaumasta keskustaetäisyyden suhteen [[konveksi]] (ylöspäin kaartuva) [[lineaarinen|lineaarisen]] sijaan. Tällöin nimittäin lähellä keskustaa sijaitsevat yritykset tarvitsevat vähemmän maata, koska ne voivat korvata osan kallista keskustatonttia muilla tuotannontekijöillä, ja tarvitessaan maata vähemmän ovat kykeneviä maksamaan siitä korkeamman neliöhinnan kuin mitä muuten olisivat.<ref name="L&L">Laakso, S. & Loikkanen, H.: ''Kaupunkitalous''. Gaudeamuskirja, Helsinki, 2004.</ref>
 
== Otteita Maankäyttö- ja rakennuslaista <ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L11 Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132)]</ref>==
 
'''11 luku Tonttijako'''
[[Kortteli|Rakennuskortteliin]] kuuluva alue jaetaan [[asemakaava]]ssa tontteihin, milloin se on maankäytön järjestämiseksi tarpeen (tonttijako). Tonttijako voi olla sitova tai ohjeellinen. Tonttijako on laadittava sitovana, milloin alueen keskeinen sijainti, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän selkeys sitä edellyttävät. Tonttijako osoitetaan asemakaavakartalla ja sen sitovuudesta määrätään asemakaavassa.
 
Rakennuskorttelista voidaan muodostaa yksi tai useampi tontti. Tonttijako voidaan laatia myös korttelin osaan, jollei näin estetä tai vaikeuteta sopivaa tonttijakoa korttelin muissa osissa. Tonttijako voidaan laatia sitovaksi myös kaava-alueen tai korttelin osalle.
 
Jos asemakaavassa niin määrätään tai sitovan tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on tarpeen, rakennuskorttelia tai sen osaa varten voidaan laatia erillinen tonttijako, joka on aina sitova.
14 767

muokkausta