Ero sivun ”Suomen videopeliala” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p viitef |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p kh + w |
||
Rivi 1:
{{LAE}}
'''Suomen videopeliala''' muodostuu noin 260 [[pelitalo]]sta, jotka kehittävät pelejä erityisesti mobiililaitteille, kuten [[Matkapuhelin|matkapuhelimille]] ja [[Tabletti|tableteille]]. Peleihin liittyvää koulutusta on tarjolla yli 20 oppilaitoksessa. Pelialaa tukevia organisaatioita ovat [[IGDA Finland]], [[Neogames]] ja Suomen Pelinkehittäjät ry.<ref name="n45">Neogames 2015, 4–5</ref>
Suomen videopelialan historia alkaa vuodesta 1979, jolloin julkaistiin ensimmäinen suomalainen videopeli [[Chesmac|''Chesmac
Tunnetuimpia yrityksiä ovat [[Supercell]], [[Rovio Entertainment|Rovio]], [[Remedy Entertainment]], [[Bugbear Entertainment]], [[Sulake Corporation|Sulake]], [[Digital Chocolate]]en fuusioitunut Sumea, [[Apaja Online Entertainment]], [[RedLynx]], [[Frozenbyte]] ja [[Housemarque]]. Yritysten lisäksi Suomessa on paljon pelikehitysharrastajia. Vuoden 2014 Global Game Jam Finlandiin osallistui noin 700 harrastajaa<ref name="n45"/>.
Rivi 14:
==Tilastoja ==
=== Pelit ja peliyritykset ===
Pelialan liiketoiminta painottuu [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulle]], sillä 38 % yrityksistä sijaitsee [[Helsinki|Helsingissä]], [[Espoo|Espoossa]] tai [[Vantaa|Vantaalla]]; Helsingissä sijaitsee 28 % yrityksistä. Pääkaupunkiseudun merkitys on kuitenkin pienentynyt vuosina 2009–2014, sillä vuonna 2009 Helsingin prosenttiosuus yrityksistä oli 64 %. Muut, pääosin EU-rahoitteiset aluekeskukset sijaitsevat [[Turku|Turussa]], [[Tampere]]ella, [[Oulu]]ssa, [[Kajaani]]ssa, [[Joensuu]]ssa, [[Kotka (kaupunki)|Kotkassa]] ja [[Kouvola]]ssa. Neogamesin mukaan syy pelikehityksen hajaantumiselle tasaisemmin ympäri Suomea johtuu digitaalisen jakelun mahdollistamasta matalammasta aloituskynnyksestä ja siitä, että alan koulutusta on tarjolla enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun yritykset kuitenkin työllistävät ja tekevät tulosta huomattavasti muita enemmän.<ref>Neogames 2015, 18</ref>
Rivi 21 ⟶ 22:
=== Työllisyys ===
Pelialan työllisyys on noussut tasaisesti, vaikkakin vuonna 2009 se hetkellisesti väheni kansainvälisen talouslaman vuoksi. 2010–2014 kasvu oli taas tasaista: Vuonna 2011 ala työllisti 1 264 henkeä, seuraavana vuonna 1 800. Vuoden 2014 lopulla ala työllisti jo yhteensä noin 2
===
Pääomia sijoitettiin Suomen peliteollisuuteen aluksi erityisesti 2000-luvun vaihteen IT-kuplan aikana. Seuraava sijoitusaalto keskittyi mobiilipelitalojen ostoon 2000-luvun puolivälissä. Sijoitukset alkoivat kasvaa merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Tarkasteluajanjaksolla 2011–2014 [[Tekes|Innovaatiorahoituskeskus Tekes]] rahoitti 30 miljoonalla eurolla yli 50 pelitaloa eli 20 prosenttia kaikista yrityksistä. Ainoastaan 17 yritystä sai yli 0,5 miljoonaa euroa pääomarahoitusta ajanjaksolla; näistä 12 oli mobiilipelistudioita. Vuonna 2014 pelialaan sijoitettiin yhteensä 28 miljoonaa euroa.<ref>Neogames 2015, 30–31</ref>
Rivi 32 ⟶ 33:
Suomalaisen pelialan keskus [[Neogames]] toimii alan yleisten toimintaedellytysten parantamiseksi. Neogamesin toimintaan kuuluvat muun muassa erilaiset vientitapahtumat, pelialan tutkimus ja tiedotustoiminta, pelialan yritysten konsultointi sekä muut pelialan yrityksille, oppilaitoksille ja tutkijoille suunnatut palvelut. Neogames myös koordinoi Tekesin Skene-hanketta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.neogames.fi/neogames/ | Nimeke =Neogames | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.4.2015 |}}</ref>
Suomen Pelinkehittäjät
==Koulutus==
Rivi 38 ⟶ 39:
Suomessa on tarjolla pelialan koulutusta toisella asteella, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.<ref name="k104">{{Kirjaviite|Tekijä=Kuorikoski, Juho|Sivu=104|Nimeke=Sinivalkoinen pelikirja – Suomen pelialan kronikka 1984–2014|Vuosi=2014|Julkaisupaikka=Saarijärvi|Julkaisija =Fobos Kustannus|Tunniste =ISBN 978-952-67937-1-9}}</ref>
[[Tampereen yliopisto]] aloitti pelitutkimuksen opettamisen vuonna 2002, jolloin perustettiin Game Research Lab ja pelit sisällytettiin hypermedian oppiaineeseen.<ref name="k104"/> Vuonna 2015 internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta on osa informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkimusohjelmaa, ja siihen sisältyy myös kansainvälinen maisteriohjelma.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/sis/iti/ipt/index.html | Nimeke =Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen yliopisto | Viitattu = 16.11.2015 }}</ref> Myös Aalto-yliopisto sekä Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot tarjoavat pelialan koulutusta.<ref name="N48">Neogames, s. 48–49</ref>
Ammattikorkeakouluissa opetusta on tarjolla Kajaanissa, Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä.<ref name="N48"/> Esimerkiksi [[Kajaanin
==Katso myös==
|