Ero sivun ”Suomen videopeliala” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Olimar (keskustelu | muokkaukset)
p viitef
p kh + w
Rivi 1:
{{LAE}}
'''Suomen videopeliala''' muodostuu noin 260 [[pelitalo]]sta, jotka kehittävät pelejä erityisesti mobiililaitteille, kuten [[Matkapuhelin|matkapuhelimille]] ja [[Tabletti|tableteille]]. Peleihin liittyvää koulutusta on tarjolla yli 20 oppilaitoksessa. Pelialaa tukevia organisaatioita ovat [[IGDA Finland]], [[Neogames]] ja Suomen Pelinkehittäjät ry.<ref name="n45">Neogames 2015, 4–5</ref>
 
Suomen videopelialan historia alkaa vuodesta 1979, jolloin julkaistiin ensimmäinen suomalainen videopeli [[Chesmac|''Chesmac.'']]''. ''Ensimmäinen kansainväliseen levitykseen päässyt peli julkaistiin vuonna 1986, mutta ensimmäiset yritykset perustettiin vasta 1990-luvulla. 1990–2000-luvun vaihteen [[IT-kupla]]n aikana perustettiin paljon mobiilipelitaloja. Kuplan puhjettua [[Nokia (yritys)|Nokia]] ylläpiti suomalaista pelialaa [[N-Gage]]-pelilaitteellaan, joka julkaistiin 2003. [[Digitaalinen lataus|Digitaalinen jakelu]] muodostui 2000-luvun lopulla suomalaisen pelialan kasvun pohjaksi, mistä esimerkkinä on vuonna 2009 julkaistun ''[[Angry Birds]]in'' ja siitä kasvaneen brändin menestys. [[Startup-yritys|Startup-yrityksiä]] alettiin perustaa toden teolla vuonna 2011, kun kehittämisestä ja julkaisusta oli tullut pienemmillekin toimijoille helpompaa. Vuosina 2011–2014 perustettiin yhteensä 179 uutta pelitaloa; helmikuussa 2015 69 %prosenttia Suomen pelitaloista oli alle viisi vuotta vanhoja. Vuosien 2011–2014 aikana Suomen peliteollisuuteen investoitiin ulkomaista rahaa 1,26 miljardia euroa, josta 1,1 miljardia tulee Supercellin myynnistä japanilaisille [[Gungho]]lle ja [[Softbank]]ille vuonna 2013. 2010-luvulla ilmaiseksi pelattavat pelit ovat muodostuneet tärkeäksi tulonlähteeksi; tästä esimerkkinä Supercellin ''[[Clash of Clans]]'' ja ''[[Hay Day]]''. Ominaista pelialalle ovat myös ”toisen kierroksen start-upit”, joita perustavat pelialan kokeneet toimijat.<ref>Neogames 2015, 10–13</ref>
 
Tunnetuimpia yrityksiä ovat [[Supercell]], [[Rovio Entertainment|Rovio]], [[Remedy Entertainment]], [[Bugbear Entertainment]], [[Sulake Corporation|Sulake]], [[Digital Chocolate]]en fuusioitunut Sumea, [[Apaja Online Entertainment]], [[RedLynx]], [[Frozenbyte]] ja [[Housemarque]]. Yritysten lisäksi Suomessa on paljon pelikehitysharrastajia. Vuoden 2014 Global Game Jam Finlandiin osallistui noin 700 harrastajaa<ref name="n45"/>.
Rivi 14:
 
==Tilastoja ==
=== Pelit ja peliyritykset ===
Pelialan liiketoiminta painottuu [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulle]], sillä 38 % yrityksistä sijaitsee [[Helsinki|Helsingissä]], [[Espoo|Espoossa]] tai [[Vantaa|Vantaalla]]; Helsingissä sijaitsee 28 % yrityksistä. Pääkaupunkiseudun merkitys on kuitenkin pienentynyt vuosina 2009–2014, sillä vuonna 2009 Helsingin prosenttiosuus yrityksistä oli 64 %. Muut, pääosin EU-rahoitteiset aluekeskukset sijaitsevat [[Turku|Turussa]], [[Tampere]]ella, [[Oulu]]ssa, [[Kajaani]]ssa, [[Joensuu]]ssa, [[Kotka (kaupunki)|Kotkassa]] ja [[Kouvola]]ssa. Neogamesin mukaan syy pelikehityksen hajaantumiselle tasaisemmin ympäri Suomea johtuu digitaalisen jakelun mahdollistamasta matalammasta aloituskynnyksestä ja siitä, että alan koulutusta on tarjolla enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun yritykset kuitenkin työllistävät ja tekevät tulosta huomattavasti muita enemmän.<ref>Neogames 2015, 18</ref>
 
Rivi 21 ⟶ 22:
 
=== Työllisyys ===
Pelialan työllisyys on noussut tasaisesti, vaikkakin vuonna 2009 se hetkellisesti väheni kansainvälisen talouslaman vuoksi. 2010–2014 kasvu oli taas tasaista: Vuonna 2011 ala työllisti 1&nbsp;264 henkeä, seuraavana vuonna 1&nbsp;800. Vuoden 2014 lopulla ala työllisti jo yhteensä noin 2 &nbsp;500 henkilöä. Työntekijöistä 20&nbsp;% on naisia, kun vuonna 2011 sama osuus oli 16&nbsp;%. Tilastokeskuksen virallisista luvuista poiketen Neogamesin tilastoon on sisällytetty myös yrittäjät ja ulkomailla työskentelevät, joita on yhteensä 113. Vain seitsemän pelitaloa työllistää yli 50 henkeä – mediaaniarvo pelitalon henkilökuntamäärälle on 4. Työllisyyttä ja tuloksia vertaillessa voi havaita, että voittojen suhde työvoimaan on kasvanut työllisyyttä huomattavasti nopeammin. Voittojen määrä ei korreloi tuottavuuden kanssa. Kyselyyn vastanneet yritykset kertoivat aikovansa työllistää vuoden 2015 aikana yli 300 uutta työntekijää, vaikkakin työvoiman tarvetta on alan luonteen takia vaikea ennustaa.<ref>Neogames 2015, 25–28</ref>
 
===Videopelialan rahoitusRahoitus===
Pääomia sijoitettiin Suomen peliteollisuuteen aluksi erityisesti 2000-luvun vaihteen IT-kuplan aikana. Seuraava sijoitusaalto keskittyi mobiilipelitalojen ostoon 2000-luvun puolivälissä. Sijoitukset alkoivat kasvaa merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Tarkasteluajanjaksolla 2011–2014 [[Tekes|Innovaatiorahoituskeskus Tekes]] rahoitti 30 miljoonalla eurolla yli 50 pelitaloa eli 20 prosenttia kaikista yrityksistä. Ainoastaan 17 yritystä sai yli 0,5 miljoonaa euroa pääomarahoitusta ajanjaksolla; näistä 12 oli mobiilipelistudioita. Vuonna 2014 pelialaan sijoitettiin yhteensä 28 miljoonaa euroa.<ref>Neogames 2015, 30–31</ref>
 
Rivi 32 ⟶ 33:
Suomalaisen pelialan keskus [[Neogames]] toimii alan yleisten toimintaedellytysten parantamiseksi. Neogamesin toimintaan kuuluvat muun muassa erilaiset vientitapahtumat, pelialan tutkimus ja tiedotustoiminta, pelialan yritysten konsultointi sekä muut pelialan yrityksille, oppilaitoksille ja tutkijoille suunnatut palvelut. Neogames myös koordinoi Tekesin Skene-hanketta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.neogames.fi/neogames/ | Nimeke =Neogames | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.4.2015 |}}</ref>
Suomen Pelinkehittäjät ry puolestaan on pelinkehittäjäyritysten muodostama yhdistys, joka toimii pelialan kehittäjäyritysten edustajana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pelinkehittajat.fi | Nimeke = Suomen Pelinkehittäjät Ry| Viitattu = 13.4.2015 | Kieli = }}</ref> Pelialan työntekijät ovat järjestäytyneet IGDA Finlandiksi, joka on osa kansainvälistä International Game Developers Associationia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://igda.fi | Nimeke =IGDA Finland|Viitattu = 13.4.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref> Alan suomalaisen vähittäiskaupan, maahantuonnin ja jakelun kattojärjestö on [[Figma ry]], joka muun muassa julkaisee kerran kuukaudessa luettelon myydyimmistä peleistä ja jakaa musiikkiteollisuuden tapaan alan kultalevyt parhaiten Suomessa myyneille peleille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.figma.fi | Nimeke =FIGMA | Viitattu = 13.4.2015 }}</ref>
 
==Koulutus==
Rivi 38 ⟶ 39:
Suomessa on tarjolla pelialan koulutusta toisella asteella, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.<ref name="k104">{{Kirjaviite|Tekijä=Kuorikoski, Juho|Sivu=104|Nimeke=Sinivalkoinen pelikirja – Suomen pelialan kronikka 1984–2014|Vuosi=2014|Julkaisupaikka=Saarijärvi|Julkaisija =Fobos Kustannus|Tunniste =ISBN 978-952-67937-1-9}}</ref>
 
[[Tampereen yliopisto]] aloitti pelitutkimuksen opettamisen vuonna 2002, jolloin perustettiin Game Research Lab ja pelit sisällytettiin hypermedian oppiaineeseen.<ref name="k104"/> Vuonna 2015 internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta on osa informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkimusohjelmaa, ja siihen sisältyy myös kansainvälinen maisteriohjelma.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/sis/iti/ipt/index.html | Nimeke =Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen yliopisto | Viitattu = 16.11.2015 }}</ref> Myös Aalto-yliopisto sekä Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot tarjoavat pelialan koulutusta.<ref name="N48">Neogames, s. 48–49</ref>
 
Ammattikorkeakouluissa opetusta on tarjolla Kajaanissa, Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä.<ref name="N48"/> Esimerkiksi [[Kajaanin ammattikorkeakoulunammattikorkeakoulu]]n tietojenkäsittelyn pelialan opinnoissa on koulutusta peliohjelmoinnista, -grafiikasta ja -suunnittelusta. Insinööripuolella opetetaan pelimoottorien tekemistä. Koulun yhteydessä toimii Kajak Games -peliosuuskunta, jossa on mahdollista suorittaa harjoittelujaksoja.<ref name="k104"/>
 
==Katso myös==