Ero sivun ”Jumala ompi linnamme” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muutin "Tuntemattoman säveltäjän" tästä virrestä Johann Walteriksi. Tieto löytyy esim. Walterin englanninkielisiltä wikipedia-sivuilta.
Kumottu muokkaus 15412837, jonka teki 80.246.153.126 (keskustelu) kumottu (enwikin lähteetön tieto); sävelmääkin on pidetty Lutherin teoksena, dewikin mukaan, mutta on kiistanalais
Rivi 1:
[[Kuva:Einefesteburg.png|thumb|260px|Martti Lutherin ''Ein feste Burg ist unser Gott''.]]
{{Virsi
{{Virsi |säveltäjä = Johann Walter Saksassa 1529|sanoittaja = [[Martti Luther]]|suomentaja = [[Jacobus Finno|Jaakko Finno]] <small>1583</small>, [[Elias Lönnrot]] <small>1864</small>, uud. komitea <small>1886</small>|virsikirjan numero = 170|virsikirjaan = 1583}}
|säveltäjä = tuntematon Saksassa 1529<ref name="evl"/>
|sanoittaja = [[Martti Luther]]
{{Virsi |säveltäjä = Johann Walter Saksassa 1529|sanoittaja = [[Martti Luther]]|suomentaja = [[Jacobus Finno|Jaakko Finno]] <small>1583</small>, [[Elias Lönnrot]] <small>1864</small>, uud. komitea <small>1886</small>|virsikirjan numero = 170|virsikirjaan = 1583}}
|virsikirjan numero = 170
|virsikirjaan = 1583
}}
'''''Jumala ompi linnamme''''' on [[Suomi|suomalaisen]] [[virsikirja]]n tunnetuimpia [[virsi|virsiä]]. Virren on alkujaan sanoittanut [[Martti Luther]], jonka alkuperäisteksti ''Ein' feste Burg ist unser Gott'' ({{k-fi|Vahva linna on Jumalamme}}) vuodelta 1528 perustuu [[Psalmien kirja|psalmi]]in numero 46: "Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä". ''Ein' feste Burgista'' tuli jo Lutherin aikana [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] kannattajien tunnuslaulu, ja sitä on kutsuttu myös "reformaation taistelulauluksi".
 
Rivi 7 ⟶ 13:
Sama Lutherin teksti on ollut pohjana myös [[Johann Sebastian Bach]]in tunnetuimpiin kuuluvalle [[Johann Sebastian Bachin kantaatit|kantaatille]] numero 80. [[Enkeli taivaan]] -virren viimeinen [[säe]] eroaa vain yhden [[sävel]]en verran Jumala ompi linnamme -virren viimeisestä säkeestä.<ref>[http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/martinpaiva_aineistoa.htm Aineistoa Martinpäivän virsi-iltaan] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivut</ref>
 
Luther tarkoitti ensimmäisen säkeistön "sillä vanhalla vainoojalla" ([[saksan kieli|saksaksi]] ''der altböse Feind'') [[saatana]]a, mutta [[Suomi|Suomessa]] sanontaa käytettiin usein tarkoittamaan [[Venäjän keisarikunta|keisarillista Venäjä]]ä tai [[Neuvostoliitto]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tarkiainen, Kari | Nimeke=Se vanha vainooja. Käsitykset itäisestä naapurista Iivana Julmasta Pietari Suureen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1986 | TunnisteIsbn =ISBN 951-9254-74-9}}</ref> Suomessa virttä veisattiin muun muassa Moskovan neuvotteluihin lähteneelle valtuuskunnalle syksyllä 1939.<ref name="evl">{{Verkkoviite|osoite = http://evl.fi/Virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/451e588fd4844b25c2256fef0033bda6?OpenDocument|nimeke = Taustakuvaus virrestä 170|julkaisupaikka = Evl.fi Virsikirja|tekijä = Tauno Väinölä|viitattu = 2.7.2014}}</ref> Vuosittainen [[Joulurauha#Joulurauhan julistus Turussa|joulurauhan julistus Turussa]] alkaa tällä virrellä.
 
== Sanat ==