Avaa päävalikko

Muutokset

64 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
==Hallinnon tasot==
[[Tiedosto:Finnish Parliament.jpg|thumb|left|Eduskunnan istuntosali.]]
===Ylin hallinto===
{{pääartikkeli|[[Eduskunta]]|[[Suomen valtioneuvosto]]|[[Suomen tasavallan presidentti]]}}
 
Suomen valtionpäämies on [[Suomen tasavallan presidentti|presidentti]], joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä [[valtioneuvosto]]n kanssa. Presidentti on myös [[puolustusvoimain ylipäällikkö]].<ref name="PL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 | Nimeke = Suomen Perustuslaki | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref>
 
=== Valtion aluehallinto ===
{{Pääartikkeli|[[Aluehallintovirasto]]}}
[[KuvaTiedosto:Finland-CIA WFB MapAluehallintovirastot.png|160px2010.svg|thumb|Suomen pääpiirteittäinen[[aluehallintovirasto]]jen karttatoimialueet.]]
[[Kuva:Finland 1996 CIA map.jpg|160px|thumb|Suomen yksityiskohtaisempi kartta.]]
 
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen [[aluehallintovirasto]]on sekä Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090896 | Nimeke = Laki aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090906 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref>
Lisäksi keskeisiä aluehallinnollisia toimijoita ovat [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] (ELY-keskukset).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/aluehallinto/index.html|Nimeke=Aluehallinto|Julkaisu=Suomi.fi|Viitattu=10.12.2013}}</ref>
 
====HistoriaaHistoria====
Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti [[lääninhallitus|lääninhallituksen]] johtajan, [[maaherra]]n. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta [[1997]], jolloin tehtiin [[lääniuudistus]] vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta [[Suomen vanhat läänit|läänejä]] oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
 
Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an. Kihlakuntajako oli käytössä [[1. joulukuuta]] [[1996]] [[ 31. joulukuuta]] [[2007]]. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetukset [[maistraatti]]en toimialueista (2011)<ref name="maistraatit">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110217 Finlex: Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (17.2.2011)]</ref> ja [[poliisi|poliisihallinnon]] aluejaosta (2013) nojaavat yhä kihlakuntajakoon.<ref name="poliisilaitokset 2014">[http://www.intermin.fi/download/44620_vn_asetus_poliisilaitosten_toimialueista_13062013.pdf Valtioneuvoston asetus poliisilaitosten toimialueista (13.6.2013, pdf)]</ref>
 
=== Paikallishallinto ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen kunnat]]}}
[[Tiedosto:Suomi.karttapohja.2015.svg|thumb|Suomen maakuntien ja kuntien rajat vuonna 2015.]]
Itsehallinnollinen perusyksikkö on [[kunta]], joita on vuonna 2015 yhteensä 317.<ref name="VMKU">{{Verkkoviite | Osoite = http://vm.fi/kuntien-lukumaara | Nimeke = Kuntien lukumäärä ja vireillä olevat muutokset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Valtiovarainministeriö| Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> Kunnat perustettiin [[1860-luku|1860-luvulla]] annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat [[kirkkopitäjä]]t. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden tekeminen.
 
Itsehallinnollinen perusyksikkö on [[kunta]], joita on vuonna 2015 yhteensä 317.<ref name="VMKU">{{Verkkoviite | Osoite = http://vm.fi/kuntien-lukumaara | Nimeke = Kuntien lukumäärä ja vireillä olevat muutokset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Valtiovarainministeriö| Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> Kunnat perustettiin [[1860-luku|1860-luvulla]] annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat [[kirkkopitäjä]]t. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden tekeminen.
 
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on [[kunnanvaltuusto]], joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla [[kunnallisvaalit|kunnallisvaaleilla]]. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii [[kunnanhallitus]], jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
=== Paikallinen aluehallinto ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen maakunnat]]}}
Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Läänijaon uudistuksen yhteydessä [[1997]] perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat [[Suomen historialliset maakunnat|historiallisiin maakuntiin]]. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin ohjein.
 
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää asemaa, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, ja sitä kautta näille itsehallinnollisille yksiköille on tullut runsaasti uusia tehtäviä.
17 164

muokkausta