Ero sivun ”Emil Aaltonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) |
johdannon viilaus, viite |
||
Rivi 24:
| kotisivu =
}}
==Lapsuus ja nuoruusvuodet==
Rivi 35:
[[Tiedosto:Aaltosentehdas factory1.jpg|thumb|300px|Aaltosen entinen kenkätehdas Tampereen Tammelassa]]
Koneet ja jalkineiden valmistuksen koneellistaminen kiinnostivat Aaltosta jo alusta saakka. Hän luki alan kirjallisuutta ja lehtiä sekä tutki perusteellisesti hankkimiaan teollisesti valmistettuja kenkiä saadakseen selville, miten ne oli tehty. Siirrettyään liikkeensä suurempiin tiloihin Hattulan Linnamäkeen [[Vähä-Luolaja]]n kylään Aaltonen hankki ompelukoneita, joilla ommeltiin kenkien päällisiä sekä myös nahan jätepaloista rukkasia ja kukkaroita. Itse kenkien valmistus tapahtui kuitenkin vielä pääosin käsityönä. [[1902]] Aaltonen hankki helsinkiläisen ''Uno Pelanderin'' kenkätehtaan amerikkalaisvalmisteiset koneet Pelanderin kuoltua. Saatuaan ne asennetuksi omalle tehtaalleen hän saattoi aloittaa teollisen kenkien valmistuksen. Uuden kenkätehtaan nimeksi tuli ''Hattulan Jalintehdas''<ref name="kb" /> ja se lähti heti hyvin liikkeelle, koska tehtaan valmistamat kengät olivat hyvälaatuisia ja edullisia. [[1904]] tehdas muutti uuteen kaksikerroksiseen hirsirakennukseen ja parhaimmillaan sieltä valmistui 50 kenkäparia päivässä 50 työntekijän voimin. Tehtaan päätuotteena oli musta varsikenkä.
Helmikuussa [[1905]] tulipalo tuhosi vastavalmistuneen tehdasrakennuksen ja vain osa koneista saatiin pelastettua. Aaltonen päätti siirtää tehtaansa Hattulasta Tampereelle ja osti kesällä 1905 tehdastaan varten konkurssiin joutuneen ''Tampereen keppitehtaan'' kiinteistön Kyllikinkatu 19:sta [[Tammela (Tampere)|Tammela]]n kaupunginosasta läheltä [[Tammelantori]]a. Vuonna [[1906]] uudessa Tampereen kenkätehtaassa oli jo työssä 160 henkilöä ja kenkiä valmistettiin vuoden aikana 20 000 paria. Aaltosen tehdas oli aluksi ainoa kenkätehdas Tampereella, mutta pian kaupunkiin alettiin perustaa muitakin kenkätehtaita ja jo vuonna [[1910]] puolet Suomen teollisesti valmistetuista kengistä tehtiin Tampereella. [[1910]] Aaltosen tehdas siirtyi Tammelantorin pohjoislaidalla sijainneeseen kortteliin, jonka Aaltonen oli ostanut [[1909]] ''Tampereen Tapettitehdas Osakeyhtiöltä''. Tässä vaiheessa tehtaassa siirryttiin järjestelmällisesti sähkökäyttöisiin amerikkalaisiin vuokrakoneisiin. [[1913]] uuden tehtaan tuotanto nousi jo 212 000 kenkäpariin vuodessa; mallistossa oli tällöin noin parikymmentä erilaista kenkää ja tärkein tuotemerkki oli ''Vakuuskenkä''.
Rivi 47:
[[1940]] yrityksen organisaatiota muutettiin niin, että kaikista kolmesta kenkätehtaasta ja yhdestä nahkatehtaasta tuli muodollisestikin osa Aaltosen Kenkätehdas Oy:tä, jossa oli nyt yli 1300 työntekijää. Vuorineuvoksen arvonimen [[1939]] saanut Emil Aaltonen jatkoi yhtiönsä toimitusjohtajana vuoteen [[1947]] saakka. Sen jälkeen hänen seuraajakseen paikalle tuli hänen vävynsä varatuomari [[Lauri Kivekäs (vuorineuvos)|Lauri J. Kivekäs]].
Emil Aaltonen kuoli 80-vuotiaana vuonna [[1949]]. Hänet on haudattu [[Kalevankankaan hautausmaa]]lle. Emil Aaltonen oli naimisissa Olga Emilia Malisen (k. 1905) kanssa vuodesta [[1896]] lähtien<ref name="kb" />. Pariskunnalla oli neljä tytärtä, joista esikoistytär ja nuorin tytär kuolivat jo lapsina.
==Aaltosen muu liiketoiminta==
Rivi 70:
Emil Aaltosen ja hänen jälkeläistensä pitkäaikainen koti Tampereella, Aaltosen [[1932]] ostama [[Pyynikinlinna]], toimii nykyään [[Emil Aaltosen museo|taide- ja teollisuusmuseona]]. Siellä on näytteillä osa Emil Aaltosen keräämästä 250 teoksen taidekokoelmasta.
==Muuta
Tampereella on Emil Aaltosen mukaan nimetty puisto Tammelantorin kupeessa.
Rivi 80 ⟶ 78:
*''Aaltosen Kenkätehdas O.Y., Muutamia piirteitä 50-vuotistaipaleelta.'' Otava 1939.
*Vesa Vares: ''Emil Aaltonen, Teollisuusjohtaja ja suurlahjoittaja.'' Otava 2007. ISBN 9511223798.
*Mika Törmä: ''Aaltonen: kenkä- ja nahkateollisuutta 1889–1984.'' Vammala 2008. ISBN 9529935129.¨
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
| |||