'''Suomen videopeliala''' muodostuu noin 260 [[pelitalo]]sta, jotka kehittävät pelejä erityisesti mobiililaitteille kuten [[Matkapuhelin|matkapuhelimille]] ja [[Tabletti|tableteille]]. Yritysten lisäksi Suomessa on paljon pelikehitysharrastajia, sillä vuoden 2014 Global Game Jam Finlandiin osallistui noin 700 harrastajaa. Peleihin liittyvää koulutusta on tarjolla yli 20 oppilaitoksessa. Pelialaa tukevia organisaatioita ovat [[IGDA Finland]], [[Neogames]] ja Suomen Pelinkehittäjät ry.<ref>Neogames 2015, 4–5</ref>
Suomen videopelialan historia alkaa vuodesta 1979, jolloin julkaistiin ensimmäinen suomalainen videopeli [[Chesmac|''Chesmac.'']]'' ''Ensimmäinen kansainväliseen levitykseen päässyt peli julkaistiin vuonna 1986, mutta ensimmäiset yritykset perustettiin vasta 1990-luvulla. 1990–2000-luvun vaihteen internethuumassa perustettiin paljon mobiilipelitaloja. [[IT-kupla]]n aikana perustettiin paljon mobiilipelitaloja. Kuplan puhjettua [[Nokia (yritys)|Nokia]] ylläpiti suomalaista pelialaa [[N-Gage]]-pelilaittellaanpelilaitteellaan, joka julkaistiin 2003. [[Digitaalinen lataus|Digitaalinen jakelu]] muodostui 2000-luvun lopulla suomalaisen pelialan kasvun pohjaksi, mistä esimerkkinä on vuonna 2009 julkaistun ''[[Angry Birds]]in'' ja siitä kasvaneen brändin menestys. [[Startup-yritys|Startup-yrityksiä]] alettiin perustaa toden teolla vuonna 2011, kun kehittämisestä ja julkaisusta oli tullut pienemmillekin toimijoille helpompaa. Vuosina 2011–2014 perustettiin yhteensä 179 uutta pelitaloa; helmikuussa 2015 69 % Suomen pelitaloista oli alle viisi vuotta vanhoja. Vuosien 2011–2014 aikana Suomen peliteollisuuteen investoitiin ulkomaista rahaa 1,26 miljardia euroa, josta 1,1 miljardia käytti [[Gungho]] ja [[Softbank]] [[Supercell]]in hankintaan. 2010-luvulla ilmaiseksi pelattavat pelit ovat muodostuneet tärkeäksi tulonlähteeksi; tästä esimerkkinä Supercellin ''[[Clash of Clans]]'' ja ''[[Hay Day]]''. Ominaista pelialalle ovat myös ”toisen kierroksen start-upit”, joita perustavat pelialan kokeneet toimijat.<ref>Neogames 2015, 10–13</ref>
Tunnetuimpia yrityksiä ovat [[Supercell]], [[Rovio Entertainment|Rovio]], [[Remedy Entertainment]], [[Bugbear Entertainment]], [[Sulake Corporation|Sulake]], [[Digital Chocolate]]en fuusioitunut Sumea, [[Apaja Online Entertainment]], [[RedLynx]], [[Frozenbyte]] ja [[Housemarque]]. Yritysten lisäksi Suomessa on paljon pelikehitysharrastajia. Vuoden 2014 Global Game Jam Finlandiin osallistui noin 700 harrastajaa.
