Ero sivun ”Aimo Aaltonen” versioiden välillä

602 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
lähdeviite (kb), lisää
(lähdeviite (kb), lisää)
{{Tämä artikkeli|käsittelee SKP:n puheenjohtajaa. Artikkeli [[Aimo O. Aaltonen]] käsittelee professoria.}}
'''Aimo Anshelm Aaltonen''' ([[10. joulukuuta]] [[1906]] [[Parainen]] – [[21. syyskuuta]] [[1987]] [[Helsinki]]) oli [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) pitkäaikainen puheenjohtaja (1944–1945, 1948–1966) ja [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton]] (SKDL) kansanedustaja (1945–1962).<ref name="Kb">{{Kansallisbiografia|nimi = Aaltonen, Aimo (1906 - 1987)|tekijä = Veli-Pekka Leppänen|ajankohta = 4.5.2001|viitattu = 23.12.2015}}</ref>
 
==Nuoruus, opiskelu ja vankila-aika==
Aimo Aaltonen oli ammatiltaan [[kirvesmies]], kuten isänsäkin.<ref name="Kb" /> 1920-luvulla hän elätti itsensä Paraisten seudulla työskentelemällä lisäksi muurarina, tehtaissa ja maatiloilla. 1930 nuori kommunisti siirtyi kansakoulupohjalta [[Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopisto]]on [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]issa viihtyenopiskellen siellä seuraavatkaksi kolmeja puoli vuotta. HänJo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Aaltonen sai Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen jäsenkirjan. Tammikuussa 1933 hän tuli Suomeen organisoimaan maanalaista toimintaa, mutta hän palasi syksyllä Neuvostoliittoon, jossa jatkoi vielä yhden vuoden [[Moskova]]n [[Lenin-koulu]]ssa. Samalle kurssille osallistuivat muun muassa [[Ville Pessi]], [[Martti Malmberg]], [[Antti A. Timonen]] ja [[Hemming Lindholm]]. Aaltonen palasi Suomeen organisoimaan SKP:n sotilaslinjan työtä.<ref name="Kb" />
 
Suomeen paluu ei sujunut onnistuneesti, sillä Aaltonen pidätettiin pian ja hän sai viettää seuraavat kymmenen vuotta Suomen valtion [[turvasäilö]]ssä ja vankiloissa poliittisista syistä vangittuna. [[Arvo Tuominen|Poika Tuominen]] sanoi viimeiseksi jääneessä haastattelussaan että Aaltonen vapautettiin viimeisenä; [[Otto Wille Kuusinen]] olisi mieluusti jättänyt miehen vankilaan ja siksi viivytti vapautusta – Tuomisen mukaan ihan ilkeyttään – niin kauan kuin se suinkin oli mahdollista, koska Kuusisen käsitys Aaltosesta politiikan toimijana ei ollut mairitteleva.