Wikipedia

Ero sivun ”Lilja (heraldiikka)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
10 638 muokkausta
p siistiminen, typos fixed: heavymetall → heavy metal using AWB
typoja, kuva esiin
Rivi 4:
Fleur de lys on lähes pääsääntöisesti [[ornamentti]]kuvio ja se on ”samalla poliittinen, dynastinen, taiteellinen, tunnuskuvallinen ja symbolinen”<ref>Michel Pastoureau, ''Heraldry: its origins and meaning'' translated by Francisca Garvie (Thames and Hudson 1997), ISBN 0-500-30074-7, s. 98.</ref>, erityisesti heraldiikassa. Kuvio on esiintynyt lukemattomissa eurooppalaisissa vaakunoissa ja lipuissa vuosisatojen aikana, mutta erityisesti se on liitetty [[Ranska]]n [[monarkia]]n keskeisten symbolien joukkoon. Kun kyseessä oli monarkian eräs kaikkein arvostetuimmista tunnuksista, yksikään Ranskan tasavalloista tai keisarikunnista ei ole omaksunut sitä tunnuksekseen.
 
Lilja on myös ollut osa sotilaallista symboliikkaa ja käytössä useiden eri organisaatioiden tunnuksena. 1900-luvulla sen omaksuivat myös useat partiolaisjärjestöt, jotka käyttävät sitä maailmanlaajuisesti tunnuksissaan. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat käyttäneet aiheenaan liljaa hyvinkin laajasti metalliteoksista aina kirjansidontaan saakka. Kristillisenä symbolina lilja on edustanut pyhää kolminaisuutta tai se on ikonografisesti liitetty arkkienkeli Gabrieliin ja Marian ilmestymisen yhteyteen <ref>Hall, James (1974). Dictionary of Subjects & Symbols in Art. Harper & Row. ISBN 0-06-433316-7. s. 124.</ref>. Näin lilja liittyy oleellisesti myös [[Neitsyt Maria]]an. Tämä yhteys on tuonut liljan myös [[Turku|Turun]] [[Turun vaakuna|vaakunaan]]: tuomiokirkko on pyhitetty alun perin hänelle.<ref>Minna Vesanto, ...ja niin vihittiin Turun tuomiokirkko [http://web.archive.org/web/20060104114336/http://www.turunsrk.fi/attachments/ja_niin_vihittiin_turun_tuomiokirkko.pdf] 2003, s. 2.</ref>
[[Tiedosto:Fence, Buckingham Palace London April 2006 078.jpg|thumb|Buckinghamin palatsin liljakuvioin koristeltua aitaa.]]
 
==Alkuperä==
Ilmaisu ''Fleur de lis'' tarkoittaa sananmukaisesti ranskasta käännettynä liljankukkaa. Ranskanliljan esikuvana pidetään yleisesti tyyliteltyä [[keltakurjenmiekka]]a, joka kasvaa yleisenä Euroopan kosteikoissa, myös Suomessa. On kuitenkin huomattava, että ''le lis'' tarkoittaa ranskassa myös muita kuin ''[[Liljat|Liliaceae]]''-sukuun kuuluvia kasveja:
::''lis des vallées'' ’[[kielo]]’
Rivi 28:
Jos runsaasti liljoja sisältävää vanha vaakuna katsotaan runsaslukuisen armeijan symboliksi, keihäänkärjet taivasta kohden kohotettuina marssiva armeija kuvaa sotaisaa aikakautta kuin maaseutumaisemaa kuvaava symboli.
 
Mitä tulee nimeen Fleur de Lys, Gheusi liittää sen [[Ludvig VII (Ranska)|Ludvig VII Nuoreen]]. Hän on esimmäinenensimmäinen, jonka voidaan varmasti katsoa kantaneen tunnusta ja johon « Fleurdelys » voidaan liittää myös äänteellisesti, jollei aivan yhtäpitävästi, ainakin läheisesti: « Flor de Loys » (Fleur du Roi Louis).
 
Kuningas [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]] yksinkertaisti Ranskan vaakunaa ja vähensi vuonna 1376 liljojen lukumäärän kolmeen. Tämä vaakuna, sinisellä kentällä kolme kultaista liljaa, tunnetaan nimellä ''France moderne'', "uusi Ranska". On epävarmaa, liittyykö uusi Ranskan kuninkaiden vaakuna kuningas Klodvigiin. Vuonna 1376 tapahtunut liljakentän vaihtaminen kolmeen lijaanliljaan voidaan kuitenkin nähdä haluna hävittää juurineen dynastia käyttäen hyväksi muodon epämääräisyyttä ja liittäen siihen belgialaisjokien sammakoiden muodonmuutoskykyyn liittyvää symboliikkaa. ... Arras'n museolla on hallussaan seinävaate, jossa Ranskan armeija kantaa selvästi kolmea sammakkoa siinä, mihin on tavallisesti kuvattu kolme liljaa. On kuitenkin todennäkööistätodennäköistä, että Kaarle V vaihtoi vaakunaa puhtaasti sotilaallisista syistä: taistelukentän tiimellyksessä ''France moderne'' on yksinkertaisemman symboliikkansa takia helpompi tunnistaa kuin ''France ancien''.
 
<ref>[http://www.heraldica.org/topics/fdl.htm François R. Velde]</ref> Keltakurjenmiekka kasvaa runsaana voittopaikalla virtaavan Lys-joen rannoilla.---------->
Rivi 42:
[[Ludvig IX (Ranska)|Ludvig IX]]:n (Ludvig Pyhä) hallintokaudella kolmen terälehden sanottiin edustaan uskoa, viisautta ja ritariutta, sekä osoittavan, että Ranskan yllä on jumalallinen siunaus.<ref>''Chronicles'' of Guillaume de Nangis sivulla [http://books.google.com/books?vid=049MrH9r-Fb5jsl6kC&id=LvAJAAAAIAAJ&dq ''Nouvelle collection des mémoires pour servir a l'histoire de France''] (1839).</ref> 1300-luvulla kolminaisuuden merkitys vakiintui Ranskassa ja levisi sieltä muualle.
 
[[Kuva:Royal Arms of England (1399-1603).svg|thumb|100px|[[1403]] uudistettu Englannin kuninkaan vaakuna.]]
Vuonna [[1328]] Englannin [[Edvard III]] sai perinnöksi oikeuden Ranskan kruunuun ja noin vuonna [[1340]] hän jakoi vanhantyylisen Ranskan vaakunan neljänneksiin Englannin kuningaskunnan vaakunalla. Kun Ranskan kuningas omaksui uuden kolmen liljan vaakunan, Englannin kuninkaat tekivät samoin.<ref>Fox-Davies.</ref> Englannin monarkit, kuten myöhemmin Ison Britannian, jatkoivat nelijakoa vuoteen [[1801]], jolloin [[Yrjö III]] luopui muodollisesta oikeudestaan Ranskan kruunuun.
 
Uusi vaakunakuvio säilyi Ranskan kuninkaallisena viirinä ja sitä käytettiin valkean pohjan kera Ranskan kansallislippuna aina vallankumoukseen asti, jolloin sen syrjäytti nykyään käytettävä trikolori. Fleur de lis palasi kansallislipuksi vuonna [[1814]], mutta se syrjäytettiin taas [[1830]], toisin kuin kuningas [[Kaarle X (Ranska)|Kaarle X]] olisi tahtonut. Toisen keisarikunnan lopussa sattui erikoinen tapahtumasarja, jossa lippu näyttää vaikuttaneen valtakunnan kohtaloon: [[Henrik V (Ranska)|Chambordin herttua Henrille]], tarjottiin Ranskan kuninkaan kruunua. Hän esitti ehdoksi, että [[Ranskan lippu|trikolorin]] sijaan valtion lipuksi otettaisiin valkea lippu ''fleur de lis'' -kuvioin kirjottuna.<ref>Pierre Goubert, ''The Course of French History'', kääntänyt Maarten Ultee, (Routledge 1991)[http://books.google.com/books?vid=ISBN0415066719&id=1VbZMbFw89YC&dq] s. 267.</ref> Tähän ei suostuttu ja Ranskasta tuli [[Ranskan kolmas tasavalta|tasavalta]] 1875.
 
Kolmen liljan ryhmä on edelleen käytössä Pariisia ympäröivän Île de France -nimisen suuralueen vaakunassa ja esimerkiksi poliisin univormujen merkeissä.
Rivi 52:
[[Kuva:Royal Arms of the Kingdom of Scotland.svg||thumb|right|100px|Skotlannin kuninkaallinen vaakuna, reunus on ''tressure flory-counterflory''.]]
Ranskanliljat näkyvät useissa Englannin ja Skotlannin kruununjalokivikokoelman esineissä. Ranskanliljoja käytetään monin tavoin englantilaisessa heraldiikassa<!-----ja ne voivat toimia myös kuudennen pojan merkkinä----->. ''Tressure flory-counterflory'' -nimellä kutsuttu kuvioreunus on ollut tärkeä osa Skotlannin kuninkaallisissa vaakunoissa kuningas [[Jaakko I (Skotlanti)|Jaakko I]]:stä alkaen.
 
[[Kuva:Firenze-Stemma.png|thumb|left|100px|Firenzen lilja. Firenzen liljaan blasonoidaan heteet mukaan]]
Firenzeläiseen fleur de lis -kuvioon piirretään aina heteet terälehtien väliin. Tätä nimitetään Firenzen liljaksi erotukseksi tavanomaisemmasta ranskaliljasta. Firenzen lilja esiintyy kaupungin symbolina piispa Zenobiusta esittävissä ikoneissa.<ref>Hall, James (1974). ''Dictionary of Subjects & Symbols in Art''. Harper & Row. ISBN 0-06-433316-7. s. 124.</ref> Se koristi [[Firenze]]n kaupunkivaltion rahaa, [[floriini]]a (florenus), joka vaikutti Unkarin [[unkarin forintti|forintin]] ja muiden floriinien nimeen ja ulkonäköön. Ranskanliljaa on käytetty muualla Italiassa esimerkiksi paavin kruunuissa ja vaakunoissa. Sitä käyttivät myös jotkut Venetsian [[doge]]ista. [[Kuva:Coat of arms of Serbia small.svg|100px|thumb|Serbian vaakuna]]
Rivi 77:
Gheusi liittää kuvion nimen syntymisen Ranskan Louis VII:een, jota sanottiin Nuoreksi (suomessa Ludvig VII Nuori). Hän on ensimmäinen, jonka tiedetään varmasti käyttäneen kuviota ja häneen ”Fleur de lys” voidaan liittää myös äänteellisesti, vaikkakaan ei täysin pitävästi, kuitenkin riittävän läheisesti: ”Flor de Loys” = Fleur du Roi Louis eli Ludvig-kuninkaan kukka.
 
Kuten ylempänä on kerrottu, sana ''lis'' tarkoittaa ranskassa myös muita kuin liljakasveja. Sillä on myös merkitys, joka ei kuvaa kasvia, vaan liittyliittyy ornamentin käyttöön: lis tarkoittaa ranskanliljan muotoista polttorautaa, jolla merkittiin eräistä rikoksista tuomittuja.<ref>Jean-Paul Doucet, Dictionnaire de droit criminel, Lettre M, troisième partie [http://ledroitcriminel.free.fr/dictionnaire/lettre_m/lettre_m_maq.htm].</ref> Toimituksesta käytettiin verbiä ''fleurdeliser''.<ref>Kibbee, "16th-Century Bilingual Dictionaries (French-English)" [http://www2.arts.ubc.ca/chwp/kibbee1/kib_133.html].</ref> Verbin nykymerkitys on ainoastaan ''orné de fleurs de lis'' eli "ranskanliljoin koristeltu".
 
==Fleur de lis nykymaailmassa==
Michel Pastoureaun mukaan ranskanliljan nykykäyttö kuvastaa toisinaan heraldisen perinteen jatkuvaa läsnäoloa arjessa, usein tietoisena valintana. Usein sitä käytetään myös vailla tietoa siitä, että näin pidennetään vuosisatoja vanhojen tunnusten ja merkkien ikää.<ref>Michel Pastoureau, Heraldry: its origins and meaning p.93-94.</ref>
 
Fleur de lis on käytössä sotilaallisissa merkeissä, kuten Israelin tiedustelujoukkojen merkeissä tai kanadalaisen erikoisjoukon puvuissa ensimmäisen maailmansodan aikana. Sitä on kuvattu myös urheilujoukkueiden tunnuksiin jääkiekosta jalkapalloon, monien yliopistojen, koulujen, sekä ainakin yhden kenkätehtaan vaakunoihin ja logoihin.
 
Rivi 87:
 
===Partiomerkki===
<!---[[Kuva:Partiopoikien_Maailmanjärjestön_tunnus.svg|thumb|left|Partiopoikien Maailmanjärjestön tunnuksessa näkyvät aiheet, joita käytetään useimpien kansallisten partiojärjestöjen merkeissä.]]<!----Tulkitsen tänän laittomaksi kuvaksi, miten lie? Ei ole laiton, ks. sitaattioikeus.--->
''Fleur de lis'' in useimpien partiojärjestöjen logojen pääaihe. Se edustaa partiolaisuuden tärkeää teemaa: ulkoilmaelämää ja vapaata luontoa.<ref>Walton, Mike [http://www.mninter.net/~blkeagle/crest.htm The World Crest Badge...(and why do we *all* wear it?)]. 1999.</ref> Kolme terälehteä tai lehteä edustavat partiolupauksen kolmijakoa: velvollisuus Jumalaa ja esivaltaa kohti, auttaa toisia ja noudattaa partiosääntöjä.
 
Rivi 93:
 
==Ranskanlilja kirjallisuudessa==
Ranskanlilja esiintyy nykyfiktiossa historiallisissa ja myyttisissä yhteyksissä, kuten [[Dan Brown]]in romaanissa [[Da Vinci-koodi]] ja muissa teoksissa, jotka käsittelevät kuvitteellista [[Siionin luostari]]a. Se esiintyy myös vanhemmassa kirjallisuudessa. Tunnetuin on varmaankin henkilöhahmo Fleur de Lys [[Victor Hugo]]n teoksessa [[Notre-Damen kellonsoittaja]]: Fleur-de-Lys de Gondelaurier on aatelisperheen silkkiin ja samettiin puettu tytär.<ref>Victor Hugo, Notre-Dame de Paris,(1831),romaanin sähköinen versio, iv:I [http://abu.cnam.fr/cgi-bin/donner_html?nddp1].</ref> [[Alexandre Dumas vanhempi|Dumas]] viittaa teokseessateoksessa [[Kolme muskettisoturia]] vanhaan tapaan merkitä rikollisia lilja-raudalla. 1500-luvun englantilaisessa kirjallisuudessa ''fleur de lis'' on yleinen nimitys iiriksestä, mutta sanakirjamääritelmän mukaan <ref>(Oxford English Dictionary (1989).</ref> toisinaan tarkoitaatarkoittaa liljoja tai muita kukkia.
 
Dante (Elina Vaaran suomennoksessa) mainitsee Jumalaisessa näytelmässä Ranskan liljan Kiirastulen seitsemännessä laulussa. Ottokarin toimeton ja irstas poika Wentzel polki kasvin jalkoihinsa. Hän kuoli paetessaan, oli kiintynyt puheluun.
Rivi 106:
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|Fleur-de-lis}}▼
*[http://www.heraldica.org/topics/fdl.htm heraldica.org]
 
▲{{Commonscat|Fleur-de-lis}}
 
[[Luokka:Heraldiset kuviot]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lilja_(heraldiikka)”