Ero sivun ”Tekijänoikeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
hallinnoiman ja esimerkki |
→Tekijänoikeuden rajoituksia: kappalejaottelu ja kaiketi pääasialliset rajoitukset puuttuivat |
||
Rivi 39:
=== Tekijänoikeuden rajoituksia ===
{{pääartikkeli|[[Tekijänoikeuden rajoitukset]]}}
Useat rajoitukset kaventavat tekijän yksinoikeuden aluetta, koska rajoitusten voidaan katsoa olevan myös ihmisten, [[yleisö]]n tai [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] oikeuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/raj.html | Nimeke = Tekijänoikeuden rajoitusten tulkinnasta , Mitä rajoituksilla tarkoitetaan | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Datatekniikka ja viestintä | Ajankohta = 1998, 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = }}</ref>
Tekijänoikeuden rajoituksia kutsutaan [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] nimellä ''fair use'' (suomeksi ''oikeudenmukainen käyttö''), sekä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa Britanniassa]] ja [[Australia]]ssa ''fair dealing''. Tekijänoikeuden rajoituksissa on vähäisiä eroja eri valtioissa, mutta [[Euroopan yhteisö]]ssä asiasta annetut direktiivit yhdenmukaistavat näitä rajoituksia. Jukka Kemppisen mukaan [[Eurooppa|Euroopan]] ja Yhdysvaltojen ja kolmanneksi [[Japani]]n lakien erot eivät ole niin suuria kuin joskus luullaan.▼
Tekijänoikeus ei koske teoksia, joiden suoja-aika on jo mennyt umpeen. Englanniksi näiden sanotaan olevan ''[[public domain]]''issa olevia teoksia. Näitä ovat esimerkiksi menneiden vuosisatojen julkaisemattomat vanhat käsikirjoitukset ja uudelleenjulkistamattomat teokset. Näiden teosten käyttö on vapaata. Lisäksi [[laki|lait]] ja viranomaisten päätökset ovat joissain maissa kuten Suomessa jätetty tekijänoikeuden ulkopuolelle.▼
Suomessa suurin osa rajoituksista on säädetty tekijänoikeuslain toisessa luvussa perustuen sivistyksellisiin tai muihin yhteiskunnallisiin syihin. Useimmiten teoksen käyttäminen sallitaan ilman lupaa ja korvauksetta. Pakkolisenssisäännös mahdollistaa korvausta vastaan esimerkiksi kirjallisten teosten saattamisen näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten käytettäväksi ilman lupaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/?lang=fi | Nimeke = Tekijänoikeuden perusteita | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Tekijänoikeuden rajoitukset| Julkaisija = Opetus- ja kulttuuriministeriö | Viitattu = 20.12.2015 | Kieli = }}</ref>
Kuitenkaan esimerkiksi [[parodia]]a koskeva poikkeusta ei löydy sellaisenaan laista, mutta [[tuomioistuin|tuomioistuimet]] ja oikeustieteilijät ovat katsoneet parodian kuuluvan tekijänoikeuden rajoituksiin. EU:n tekijänoikeusdirektiivi sallii, mutta ei velvoita jäsenmaita säätämään poikkeuksista teoksen käyttämiseen [[karikatyyri]]ssä, [[parodia]]ssa tai [[pastissi]]ssa. Monista muista maista poiketen Suomen tekijänoikeuslakiin ei ole otettu [[parodiaoikeus|parodiarajoitusta]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turre.com/wp-content/uploads/8_hietanen.pdf | Nimeke = Pelleily sallittu? – Parodia tekijänoikeuden rajoituksena | Tekijä = Herkko Hietanen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Defensor Legis N:o 1 /2009| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.1.2010 | Kieli = }}</ref>
====Siteeraus ja kopiointi====
Rivi 47 ⟶ 54:
Käytännössä tärkeä sääntö koskee niin sanottua konsumoitumista eli [[Tekijänoikeuden raukeaminen|tekijänoikeuden raukeamista]]. Kun teoskappale on saatettu yleisön saataviin eli esimerkiksi kirjakauppaan, näitä kappaleita saa edelleen levittää. Teoskappale muuttuu tällöin siis normaaliksi kauppatavaraksi. <ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P19 Tekijänoikeuslain 19 §: Teoksen kappaleiden levittäminen]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref>
Oikeustieteen tohtori [[Jukka Kemppinen]] on kirjoittanut, että "tätä sääntöä on kuvailtu oikeustieteessä sanomalla, että teoksen 'käyttäminen' ei ole kiellettyä, vaan päinvastoin kiellettyä on käyttää teosta lain kieltämällä tavalla, kuten kopioimalla ja tallentamalla. Tämä on tärkeä ero."<ref>OTT Jukka Kemppisen kirjoittama virke tähän Wikipedia-artikkeliin.</ref>
▲Tekijänoikeuden rajoituksia kutsutaan [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] nimellä ''fair use'' (suomeksi ''oikeudenmukainen käyttö''), sekä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa Britanniassa]] ja [[Australia]]ssa ''fair dealing''. Tekijänoikeuden rajoituksissa on vähäisiä eroja eri valtioissa, mutta [[Euroopan yhteisö]]ssä asiasta annetut direktiivit yhdenmukaistavat näitä rajoituksia. Jukka Kemppisen mukaan [[Eurooppa|Euroopan]] ja Yhdysvaltojen ja kolmanneksi [[Japani]]n lakien erot eivät ole niin suuria kuin joskus luullaan.
▲Tekijänoikeus ei koske teoksia, joiden suoja-aika on jo mennyt umpeen. Englanniksi näiden sanotaan olevan ''[[public domain]]''issa olevia teoksia. Näitä ovat esimerkiksi menneiden vuosisatojen julkaisemattomat vanhat käsikirjoitukset ja uudelleenjulkistamattomat teokset. Näiden teosten käyttö on vapaata. Lisäksi [[laki|lait]] ja viranomaisten päätökset ovat joissain maissa kuten Suomessa jätetty tekijänoikeuden ulkopuolelle.
== Katso myös ==
| |||