Ero sivun ”Britannian kaivoslakko 1984–1985” versioiden välillä

Vielä vuosikymmentä aiemmin Britannian hiilikaivostyöläiset olivat vuosien 1972 ja 1974 lakoillaan saaneet aikaan parannuksia työoloihinsa valtion omistamissa kaivoksissa. Hiilentuotanto oli maassa hyvin tärkeää, sillä hiilivoimaloilla oli suuri merkitys maan sähköntuotannossa. Vuoden 1974 kaivoslakon sanotaan kaataneen [[Edward Heath]]in konservatiivihallituksen.<ref name = alanko>Alanko, Tero: [http://www.tiedonantaja.fi/2015-18-3/kaivoslakko-jakoi-britannian-kahtia Kaivoslakko jakoi Britannian kahtia], Tiedonantaja 18.03.2015, viitattu 12.4.2015.</ref> Puolueet sopivat keskenään keinoista, joilla valtiollinen hiilentuotanto varmistettaisiin, kunnes 1980-luvun alussa valtaan noussut Margaret Thatcherin hallitus alkoi kritisoida tukien varassa elävää kaivosteollisuutta. Tämän vuoksi NUM uhkasi Thatcherin hallitusta kaivoslakolla jo vuonna 1981, mutta hallitus perääntyi koska hiilivarastot olivat vähissä. Vuoden 1984–1985 lakkoon hallitus oli jo osannut varautua paremmin puskurivarastoin.<ref name = alanko/> Thatcher nimitti kansallisen hiiliviraston johtoon skottilais-amerikkalaisen kaivosteollisuusjohtajan Ian MacGregorin, joka vuoden virassa oltuaan julkaisi maaliskuussa 1984 suunnitelman 20 kannattamattoman kaivoksen sulkemisesta.<ref name =bbc2008/>

Vuonna 1983 Britanniassa oli 174 toimivaa hiilikaivosta, joita alettiin seuraavan vuosikymmenen mittaan sulkea niin, että kaivosten yksityistämisvuonna 1994 niitä oli enää 15. Vuonna 2013 jäljellä oli enää kuusi. Monet entiset kaivosalueet kuuluvat yhä Britannian köyhimpiin alueisiin. Kun vuonna 1979 Britanniassa oli noin miljoona työtöntä, kaivoslakon jälkeen heitä oli noin viisi miljoonaa. Monien kaivos- ja tehdastyöläisten oli mahdoton työllistyä uudelleen kotiseudullaan, jossa harvoin oli muuta teollista toimintaa. Usein kaivosmiehet olivat myös olleet perheensä ainoita elättäjiä.<ref name = alanko/>

Traumaattisesta lakkoajasta on tullut suosittu aihe brittiläisessä kirjallisuudessa, elokuvassa ja muissa taidelajeissa. [[Lee Hall]]in käsikirjoittamat ''[[Billy Elliot]]'' -elokuva (2000, ohj. [[Stephen Daldry]]) ja [[Billy Elliot (musikaali)|samanniminen musikaali]] (2005, säv. [[Elton John]]) kertovat nuoren pojan balettitanssihaaveista keskellä lakkotaisteluita. Vuoden 2014 elokuva ''[[Pride]]'' kertoo tositapahtumiin perustuen seksuaalisten vähemmistöjen kaivosmiehille antamasta tuesta.<ref name = alanko/> Lakko on taustalla myös vuoden 1996 komediassa ''[[Suu messingillä]]'' (ohj. [[Mark Herman]]). Kirjailija [[David Peace]] yhdistää kaivoslakon faktaa ja fiktiota romaanissaan ''GB84'' (2004).