Ero sivun ”Yleissivistys” versioiden välillä

Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä. Yleensä sanaa yleissivistys käytetään adjektiivin ''yleissivistävä'' yhteydessä vastakohtana [[Ammattioppilaitos|ammattiin valmistavalle]]. Lakitekstissä yleissivistävällä viitataan [[peruskoulu]]n ja [[lukio]]n kasvatustehtäviin. Tällöin halutaan tuoda esille, että koulutus ei valmista mihinkään tiettyyn ammattiin vaan yleisesti jatko-opintoihin.

 

 

Suomeen yleissivistyksen ideaali tuli [[Saksa]]sta, jossa sitä kehitti [[1700-luku|1700-luvun]] lopulla yliopistomies [[Wilhelm von Humboldt]]. Tuolloin yleissivistyksen ideaaliin kuului [[antiikki|antiikin ajan]] taruston auttava tunteminen sekä kyky puhua joitain tärkeimpiä kieliä, joiksi Suomessa muodostuivat [[ruotsin kieli|ruotsi]], [[latina]] ja saksa. Manner-Euroopassa [[valistus]]aikana 1700-luvulla yleissivistykseen vaadittavaksi kieleksi muodostui kuitenkin [[ranskan kieli|ranska]], joka säilytti tämän aseman [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolelle saakka. Valistuksen aikana perustettiin myös ensimmäiset [[oppivelvollisuus]]koulut [[Preussi]]in ja [[Itävalta]]an. Nämä voidaan nähdä pyrkimyksenä levittää sivistystä kaiken kansan keskuuteen. Tämä kuului olennaisena valistuksen [[Ihmiskäsitys|ihmiskuvaan]], joka ei periaatteessa tehnyt eroa eri ihmisryhmien välillä.