Ero sivun ”Nils Idman nuorempi” versioiden välillä

562 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
{{Tämä artikkeli|käsittelee 1700-luvulla elänyttä pappia ja kielentutkijaa. Muita merkityksiä [[Nils Idman (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]]}}
 
'''Nils Idman nuorempi''' ([[24. marraskuuta]] [[1716]] Östuna, [[Ruotsi]] – [[56. maaliskuuta]] [[1790]] [[Huittinen]]) oli [[pappi]] ja [[kielitiede|kielentutkija]].<ref name=yom/>
 
Idmanin vanhemmat olivat Huittisten kirkkoherra [[Nils Idman vanhempi]] ja Kristina Procopaeus. Hän valmistuipääsi maisteriksiylioppilaaksi [[Turku|Turussa]] vuonna [[1738]], toimien osittain isänsä apuna Huittisissa1729 ja osittain sotilaspappina.valmistui [[1748Turun akatemia]]sta hänestäfilosofian tulimaisteriksi rykmentinpastori, mutta jo seuraavana vuonna isänsä seuraaja Huittisten [[kirkkoherra]]na1738. PapinIdman toimenvihittiin ohellapapiksi hän harjoitti monia käytännön töitä, kuten koskenperkausta1740.<ref Vuonna [[1765]] hän otti osaa valtiopäiville ja [[1778]] hänet vihittiin teologian tohtoriksi [[Uppsala]]ssa.name=yom/>
 
Idman oli Huittisten kirkkoherrana toimineen isänsä apulaisena ja vt. kirkkoherrana vuodesta 1740, Henkirakuunarykmentin 2. ylimääräisenä pataljoonansaarnaajana vuodesta 1742, vakinaisena pataljoonansaarnaajana vuodesta 1743 sekä rykmentinpastorina vuodesta 1748. Vuonna 1749 hänestä tuli isänsä seuraaja Huittisten [[kirkkoherra]]na ja 1758 [[lääninrovasti]]. Papin toimen ohella Idman harjoitti monia käytännön töitä, kuten koskenperkausta. Hän otti osaa säätyvaltiopäiville vuosina 1765–1766 ja 1778 hänet vihittiin teologian kunniatohtoriksi [[Uppsala]]ssa.<ref name=yom/>
Jo aiemmin eli vuonna [[1774]] Idman oli julkaissut teoksen ''Försök at visa gemenskap emellan finska och grekiska språken'', hyläten suomen ja [[heprea]]n sukulaisuuden ja pyrkien osoittamaan sen sijaan suomen ja kreikan kielten välisiä sanastollisia ja kieliopillisia yhteyksiä. Hän perusteli teoriaansa myös molempien kansojen [[mytologia|mytologioiden]] yhteneväisyyksillä, väittäen suomalaisten kansojen esi-isien [[skyytit|skyyttien]] olleen läheisissä tekemisissä kreikkalaisten kanssa. Teos käännettiin ranskan kielelle vuonna [[1778]].
 
Jo aiemmin eli vuonna [[1774]] Idman oli julkaissut teoksen ''Försök at visa gemenskap emellan finska och grekiska språken'', hyläten suomen ja [[heprea]]n sukulaisuuden ja pyrkien osoittamaan sen sijaan suomen ja kreikan kielten välisiä sanastollisia ja kieliopillisia yhteyksiä. Hän perusteli teoriaansa myös molempien kansojen [[mytologia|mytologioiden]] yhteneväisyyksillä, väittäen suomalaisten kansojen esi-isien [[skyytit|skyyttien]] olleen läheisissä tekemisissä kreikkalaisten kanssa. Teos käännettiin ranskan kielelle vuonna [[1778]].<ref name=yom/>
Idmanin puoliso vuodesta [[1747]] oli Margareta Elisabet Rothovius (k. [[1810]]). Heidän poikansa oli [[Suomen senaatti|senaattori]] ja [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] johtokunnan puheenjohtaja [[Carl Johan Idman]], aateloituna vuodesta 1814 ''Idestam''.
 
Idmanin puoliso vuodesta [[1747]] oli Margareta Elisabet Rothovius (k. [[1810]]). Heidän poikansa oli [[Suomen senaatti|senaattori]] ja [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] johtokunnan puheenjohtaja [[Carl Johan Idman]], aateloituna vuodesta 1814 ''Idestam''.<ref name=yom>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Idman. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5658>. Luettu 19.12.2015.</ref>
 
== Lähteet ==
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 324.
{{Viitteet}}
 
{{OLETUSAAKKOSTUS:Idman Nuorempi, Nils}}
27 582

muokkausta