Ero sivun ”Tekijänoikeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kulttuurinen pääoma rinnasteena ja yhteisperiaatteena |
poistettu historiallinen tausta johdannosta (ei myöskään vastaa tietolähteitä), lisätty johdanto historia kappaleeseen samasta lähteestä |
||
Rivi 1:
[[
{{Musiikki}}
'''Tekijänoikeus''' on [[Tekijä (tekijänoikeus)|tekijän]] [[oikeus]] [[Kirjallisuus|kirjalliseen]] tai [[taide|taiteelliseen]] [[Teos|teokseensa]], josta yleensä säädetään monilla tavoilla kansallisissa lainsäädännöissä.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Perustan sääntelyille antavat kansainväliset sopimukset, joista tärkeimpiä ovat Maailman henkisen omaisuuden järjestön [[WIPO]]n yleissopimukset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wipo.int/copyright/en/ | Nimeke = Copyright| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WIPO | Viitattu = 17.12.2015 | Kieli = }}</ref>
Teoksia voivat olla esimerkiksi kirjalliset tuotokset, [[Elokuva|elokuvat]], äänitteet, taidemaalaukset ja [[Sävellys|sävelteokset]]. Kirjallisia teoksia ovat myös [[tietokoneohjelma|tietokoneohjelmat]], [[kartta|kartat]] ja graafisesti muotoillut teokset. Tekijänoikeus ei suojaa ideoita eikä ajatuksia, vaan teoksen ''ilmiasua'' eli toteutustapaa.
== Tekijänoikeus oikeutena ==
Eri maissa on säädetty lakeja [[henkinen omaisuus|henkisen omaisuuden]] suojelemiseksi pääasiassa kahdesta syystä. Tekijöiden teoksille halutaan määritellä moraalinen ja taloudellinen asema, sekä myöntää [[yleisö]]lle oikeudet teosten käyttämiseen. Toiseksi, halutaan edistää [[Luovuus|luovuutta]] ja sen tulosten jakamista, sekä rohkaista sellaista [[Reilu kauppa|reilua kauppaa]], joka johtaisi taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wipo.int/edocs/pubdocs/en/intproperty/909/wipo_pub_909.pdf | Nimeke = Introduction, Intellectual Property | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Understanding Copyright and Related Rights, WIPO Publication No. 909(E) | Ajankohta = | Julkaisupaikka = sivu 4 | Julkaisija = World Intellectual Property Organization | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa tai käyttäen toista tekotapaa.<ref>Suomen tekijänoikeuslain 2 §:n 1. momentti.</ref> Useimmissa maissa tekijänoikeuden omistaja voi valtuuttaa muun [[oikeushenkilö]]n näihin taloudellisen oikeuden hyödyntämisiin tai muihin toimenpiteisiin muun muassa jälkituotantoon, jakeluun ja lähettämiseen langattomasti tai langallisesti. Joissain maissa tekijänoikeus on ainoastaan mahdollista [[Lisenssi|lisensoida]] tietyksi ajaksi tiettyyn käyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wipo.int/edocs/pubdocs/en/intproperty/909/wipo_pub_909.pdf | Nimeke = Understanding Copyright and Related Rights | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WIPO | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = englanti }}</ref> Myös Suomessa sitoo oikeuden uutta haltijaa osin kumpikin menettely.<ref>Suomen tekijänoikeuslain 28§.</ref> Kuten yleensä niin Suomessakin tekijälle syntyy myös moraalisia oikeuksia, joita ei voi siirtää ja joista voi luopua vain rajoitetusti.
Rivi 11 ⟶ 12:
Tekijänoikeuslainsäädäntö on kansainvälisesti voimakkaasti säädeltyä ja nykyisin useimmissa [[Teollisuusmaa|teollisuusmaissa]] lähes samanlaista. Tekijänoikeuden kesto on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muun muassa esityksiä, äänitallenteita, valokuvia ja radio- tai televisiolähetystä suojaavat [[lähioikeudet|tekijänoikeuden lähioikeudet]]. Näiden lähioikeuksien suoja-aika on 50 vuotta, ja se lasketaan esitys-, tallentamis-, julkaisemis-, lähetys- tai valmistamisvuodesta. [[Tuottaja|Tuottajilla]] on tekijänoikeus myös julkaisemattomaan teokseen. 12. syyskuuta 2011 [[Euroopan parlamentti]] ja [[Euroopan komissio|komissio]] päättivät pidentää esittäjien ja äänitetuottajien lähioikeuksien suojan 70 vuoteen.<ref>http://ec.europa.eu/internal_market/copyright/term-protection/term-protection_en.htm </ref> [[Direktiivi]] piti touteuttaa EU:n kansallisessa lainsäädännössä vuoteen 2014 mennessä.<ref>http://www.guardian.co.uk/media/2011/sep/12/musicians-copyright-extension</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:265:0001:0005:FI:PDF | Nimeke = EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/77/EU, annettu 27 päivänä syyskuuta 2011, tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Euroopan unionin virallinen lehti | Ajankohta = 11.10.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Euroopan Unioni | Viitattu = 13.2.2012 | Kieli = }}</ref>
=== Historiaa ===
Tekijänoikeus syntyi [[1400]]-luvulla [[kirjapainotaito|kirjapaino]]n keksimisen aikoihin privilegioina eli [[erioikeus|erioikeuksina]]. Se alkoi saada merkitystä sanomalehdistön ja kirjateollisuuden laajentuessa [[1800]]-luvulla, ja kansainvälinen [[Bernin sopimus (tekijänoikeus)|Bernin sopimus]] [[1886]] oli käännekohta. [[Yhdysvallat]] pysytteli kuitenkin kansainvälisen sopimusjärjestelmän ulkopuolella 1950-luvulle asti. [[Venäjä]] ei kuulunut Bernin sopimukseen, joten [[Suomi]]kin liittyi siihen vasta [[1928]]<ref>[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1928/19280006/19280006_1/ 6/1928: Vuonna 1908 uusittu Bernin-sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamiseksi.]</ref>. Suomi ratifioi vasta vuonna 1986 Bernin yleissopimuksen niin sanotun Pariisin sopimuskirjan.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860081/19860081_1 Asetus 81/1986: Asetus Pariisissa vuonna 1971 tarkistetun yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta .]</ref> Nykyisin keskeisiä kansainvälisesti velvoittavia sopimuksia ovat esimerkiksi [[Euroopan unioni|EU]]-[[direktiivi]]t<ref>[http://europa.eu/cgi-bin/eur-lex/udl.pl?REQUEST=Seek-Deliver&COLLECTION=oj&SERVICE=all&LANGUAGE=fi&DOCID=2001l167 2001/29/EY (EYVL L 167) Tekijänoikeudet ja lähioikeudet tietoyhteiskunnassa]</ref>, Maailman henkisen omaisuuden järjestön [[WIPO]]n yleissopimukset<ref>[http://www.edilex.fi/content/virallistieto/he/20040029/ HE 29/2004: Hallituksen esitys Eduskunnalle WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta]</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/kansainvaelinen_tekijaenoikeus_ja_sopimukset/?lang=fi | Nimeke = Kansainvälinen tekijänoikeus ja sopimukset| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Opetus- ja kulttuuriministeriö | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = }}</ref> ja [[WTO]]:n [[TRIPS]]-sopimus (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights). Tekijänoikeutta määrittelevät sopimukset tukevat toisiaan, jolloin uudet sopimukset tarkentavat edellisten jättämiä epäselvyyksiä. Muun muassa [[WIPO]]n yleiskokoukset ovat paneutuneet muutaman vuosikymmenen ajan tekijänoikeusjärjestelmän sopeuttamiseksi digitaaliseen ympäristöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wipo.int/copyright/en/ | Nimeke = Copyright| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WIPO | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = }}</ref> ▼
Tekijänoikeus syntyi [[1400]]-luvulla [[kirjapainotaito|kirjapaino]]n keksimisen aikoihin privilegioina eli [[erioikeus|erioikeuksina]]. Se alkoi saada merkitystä sanomalehdistön ja kirjateollisuuden laajentuessa [[1800]]-luvulla, ja kansainvälinen [[Bernin sopimus (tekijänoikeus)|Bernin sopimus]] [[1886]] oli käännekohta. [[Yhdysvallat]] pysytteli kuitenkin kansainvälisen sopimusjärjestelmän ulkopuolella 1950-luvulle asti. [[Venäjä]] ei kuulunut Bernin sopimukseen, joten [[Suomi]]kin liittyi siihen vasta [[1928]]<ref>[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1928/19280006/19280006_1/ 6/1928: Vuonna 1908 uusittu Bernin-sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamiseksi.]</ref>. Suomi ratifioi vasta vuonna 1986 Bernin yleissopimuksen niin sanotun Pariisin sopimuskirjan.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860081/19860081_1 Asetus 81/1986: Asetus Pariisissa vuonna 1971 tarkistetun yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta .]</ref>
▲
Bernin sopimuksen mukaan tekijänoikeuden tuli kaikissa maissa olla voimassa vähintään 50 vuotta tekijän kuolemasta. Sopimus jätti kuitenkin valtioille mahdollisuuden säätää suoja-aika pidemmäksikin. Muutamissa Euroopan valtioissa suoja-ajaksi säädettiin 70 vuotta tekijän kuolemasta, ja nykyisin näin on asiaa koskevan EU:n direktiivin mukaisesti kaikissa EU:n jäsenmaissa.
| |||