Avaa päävalikko

Muutokset

8 092 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
Ak: Sivu tyhjennettiin
#OHJAUS [[Urheilumuseo]]
[[Tiedosto:Sports Museum of Finland.jpg|thumb|200px|Urheilumuseo.]]
'''Urheilumuseo''' on valtakunnallinen [[museo|erikoismuseo]], joka avattiin yleisölle vuonna [[1943]]. Se sijaitsee [[Helsingin Olympiastadion]]in siipirakennuksessa yhteisissä tiloissa [[Suomen Urheilukirjasto]]n ja [[Suomen Urheiluarkisto|Urheiluarkiston]] kanssa.
 
Urheilumuseo ylläpitää myös [[Turku|Turussa]] sijaitsevaa [[Paavo Nurmi|Paavo Nurmen]] kotitaloa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=4104 | Nimeke = Paavo Nurmen kotitalo | Julkaisija = Suomen Urheilumuseo | Viitattu = 10.8.2015}}</ref>
 
==Historia==
[[Tiedosto:Sports Museum of Finland 1.JPG|thumb|250px|Yleisnäkymä museosta. Katossa riippuu [[Pertti Karppinen|Pertti Karppisen]] [[Kesäolympialaiset 1976|Montrealissa]] käyttämä seetripuinen vene. Vitriinissä on [[Matti Nykänen|Matti Nykäsen]] mitalikokoelma: viisi olympiamitalia, 15 MM-mitalia ja 22 SM-mitalia.]]
"Urheilumuseon isäksi" kutsutaan usein maisteri Toivo Okkolaa, joka alkoi vuonna 1925 vetää Urheilumuseon perustamishanketta. Ensimmäisen kerran ajatus museon perustamisesta oli nostettu esiin jo vuonna 1923. Perustan museon kokoelmille muodostivat Valtion Urheilulautakunnan 1920-luvun lopulla järjestämä leikkivälinekeräys ja vuosina 1930–1931 järjestetty suksikeräys.
 
Museon kokoelma oli sijoitettu alkuun yhteen Helsingin II Suomalaisen tyttökoulun luokkahuoneeseen, mutta Valtion Urheilulautakunta päätti jo 1920-luvun lopulla, että Urheilumuseolle varattaisiin tilat suunnitteilla olleen Olympiastadionin siipirakennuksesta. Museon oli tarkoitus muuttaa stadionille heti sen valmistumisvuonna 1938, mutta Helsingin saatua järjestettäväkseen [[Kesäolympialaiset 1940#Hakuprosessi|vuoden 1940 olympialaiset]] muutto viivästyi. Museon tilat luovutettiin olympialaisten järjestelytoimikunnan käyttöön. Olympialaisten peruunnuttua [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] vuoksi museo pääsi muuttamaan tiloihin lokakuussa 1940. Museon ovet avattiin yleisölle ensimmäisen kerran elokuussa 1943, [[jatkosota|jatkosodan]] keskellä.
 
Alkuvuosina Urheilumuseon toimintaa hallinnoi Valtion Urheilulautakunta, mutta tätä järjestelmää ei pidetty pidemmän päälle kannattavana. Tehtävää hoitamaan perustettiin vuonna 1938 Suomen Urheilumuseosäätiö. kokoelman väliaikaisena hoitajana toiminut Toivo Okkola kutsuttiin museonhoitajaksi. Museon avajaisiin mennessä Okkola oli onnistunut keräämään museolle useita merkittäviä esineitä, kuten [[Paavo Nurmi|Paavo Nurmen]] kullatun piikkarin ja painija [[Verner Weckman]]in voittaman Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin, jotka saatettiin asettaa yleisön nähtäväksi.
 
Museo jouduttiin sulkemaan puolen vuoden jälkeen keväällä 1944 jatkosodan käynnistyttyä, sillä museon tilat otettiin sotilasviranomaisten käyttöön. Uudelleen museo avautui loppuvuodesta 1945, kun pommituksista kärsinyt museotila oli saatu kunnostettua ja museoesineet palautettua stadionille. Vuonna 1952 museo joutui toistamiseen evakkoon, tällä kertaa [[Kesäolympialaiset 1952|Helsingin olympialaisten]] vuoksi. Museon tiloissa toimi kisojen lehdistökeskus. Urheilumuseolla oli olympiakisojen ajan urheiluaiheinen näyttely [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun]] aulassa.
 
Vuonna 1963 museon ja kirjaston siipeä laajennettiin ja tilat kolminkertaistuivat. Tämän jälkeen museon tiloja on laajennettu yhteensä kolme kertaa vuosina 1982–83, 1991–92 sekä 1997–98. 1980-luvun remontin jälkeen näyttelytila jaettiin kahtia perusnäyttelylle ja vaihtuville näyttelyille. Museon ensimmäinen vaihtuva näyttely järjestettiin vuonna 1954 [[Ivar Wilskman]]in syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
 
1950-luvun loppupuolella käynnistyi museoaineiston luettelointi, joka jatkui läpi 1960-luvun aina, kun säätiöllä oli varaa palkata opiskelija tekemään työtä. Ensimmäiset päätoimiset työntekijänsä museo sai vuonna 1977.
 
Vuonna 1993 [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetusministeriö]] nimesi Suomen Urheilumuseon valtakunnalliseksi erikoismuseoksi, jolla on päävastuu urheiluun liittyvän aineiston tallennuksesta ja koordinoinnista Suomessa.<ref name="Historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2930 | Nimeke = Suomen Urheilumuseon historia | Tekijä = | Julkaisu = urheilumuseo.fi | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Urheilumuseo | Viitattu = 24.8.2010 }}{{404}}</ref>
 
==Kokoelmat==
Museon kokoelmissa on lähes 30 000 esinettä ja 2 000 julistetta, jotka edustavat urheilun ja liikuntakulttuurin eri osa-alueita. Tuoreimmat esineet kokoelmissa ovat tämän päivän urheiluvarusteita, kun taas vanhin esine on noin 2500 vuotta vanha muinaissuksi. Kokoelmista löytyy myös useiden suomalaisten huippu-urheilijoiden pelivälineitä ja -paitoja, kuten [[Mikael Forssell]]in jalkapallokengät ja [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] pelipaita. Tunnetuimpiin esineisiin lukeutuvat Paavo Nurmen kullattu piikkari ja [[Matti Nykänen|Matti Nykäsen]] mitalikokoelma. Lisäksi museolla on erittäin kattava kokoelma Helsingin olympiakisoihin liittyvää esineistöä.
 
Julistekokoelman vanhimmat julisteet ovat 1900-luvun alusta. Painopisteenä kokoelmassa ovat arvokisoihin liittyvät julisteet sekä kotimaiset julisteet. Eri olympiakisoihin liittyviä julisteita on kymmeniä.
 
Pääosin esineet saadaan museoon lahjoituksina, ja lahjoittajien joukossa on ollut paljon tunnettuja urheilijoita [[Jari Kurri]]sta [[Hannes Kolehmainen|Hannes Kolehmaiseen]]. Museo ottaa vastaan lahjoituksia myös tavallisilta ihmisiltä, sillä kokoelmiin pyritään tallettamaan myös peruskuntoilijan varusteita ja asuja.
 
Museon perusnäyttely esittelee yli 1 000 museoesinettä vierailijoille, mikä on kuitenkin vain murto-osa museon kokoelmista<ref name="Helsinkiopas">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinkiopas.com/nahtavyydet/urheilumuseo/ | Nimeke = Suomen Urheilumuseo | Tekijä = | Julkaisu = helsinkiopas.com | Ajankohta = | Julkaisija = Opasmedia | Viitattu = 24.8.2010 }}</ref>. Museon esineistöön on mahdollista tutustua myös museon verkkosivuilta löytyvän virtuaalinäyttelyn kautta.<ref name="Kokoelmat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Nayttely/index.html | Nimeke = Suomen Urheilumuseon Virtuaalinäyttely | Julkaisija = Suomen Urheilumuseo | Viitattu = 10.8.2015}}</ref>
 
===Valokuvakokoelma===
Urheilumuseo ylläpitää myös valokuva-arkistoa, johon on koottu yhteensä yli 200 000 kuvaa 1800-luvun lopulta alkaen aina nykypäivään asti. Painopiste on pääasiassa ennen 1970-lukua kuvatuissa otoksissa, mutta kokoelmissa on myös nykykuvaajien kuvia.
 
Laajin erityiskokoelma on Helsingin olympiakisoista 1952; yli 10 000 negatiivia alkaen kisajärjestelyistä päätösjuhliin asti.<ref name="Helsinkiopas"/>
 
==Hallinto==
Urheilumuseota ylläpitää vuonna 1938 perustettu Suomen Urheilumuseosäätiö. Urheilumuseoon kuuluu myös arkisto ja kirjasto.
 
Urheilumuseolla on ollut päätoiminen johtaja vuodesta 1977. Museonjohtajana ovat työskennelleet [[Antti O. Arponen]] 1977–1979, [[Risto Nieminen (urheiluvaikuttaja)|Risto Nieminen]] 1980–1986 ja [[Pekka Honkanen]] vuodesta 1986 lähtien. Säätiön hallituksen puheenjohtaja on filosofian tohtori [[Keijo K. Kulha]].<ref name="Saatio">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3060 | Nimeke = Suomen Urheilumuseosäätiön hallitus 2013–2015 | Julkaisija = Suomen Urheilumuseo | Viitattu = 10.8.2015}}</ref>
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
*[http://www.urheilumuseo.fi/ Urheilumuseon verkkosivut]
*[http://www.elonet.fi/fi/elokuva/161103 Elonet: Finlandia-katsaus 13 (1943): Urheilumuseon avajaisjuhla - alkaa 2:17 minuutin kuluttua filmin alusta]
 
[[Luokka:Helsingin museot]]
[[Luokka:Urheilumuseot]]
[[Luokka:Töölö]]
[[Luokka:Suomen urheilu]]
[[Luokka:Suomen valtakunnalliset erikoismuseot|Urheilumuseo]]
 
{{coord|60|11|14.67|N|24|55|30.87|E|region:FI|display=title}}
24

muokkausta