Ero sivun ”Suomen sotakorvaukset” versioiden välillä

poistettu ylimääräinen sana
p (kh aikamuoto)
(poistettu ylimääräinen sana)
Sotakorvauksia koskeneet neuvottelut syksyllä 1944 kuuluivat [[ulkoministeriö]]n vastuulle. Neuvotteluihin osallistui myös valtioneuvoston asettama asiantuntijakomitea, jonka puheenjohtajana oli Suomen Selluloosayhdistyksen toimitusjohtaja, vuorineuvos [[Walter Gräsbeck]] ja jäseninä Suomen Puunvienti Oy:n toimitusjohtaja [[Gunnar Jaatinen]], [[MTK]]:n hallituksen puheenjohtaja [[Juho Jännes]], [[Tampella]]n toimitusjohtaja [[Arno Solin]], ulkoministeriön lähetystöneuvos [[Johan Nykopp]] ja [[Wärtsilä]]-yhtymän pääjohtaja, vuorineuvos [[Wilhelm Wahlforss]]. <ref> Vesterinen 2012, s. 26. </ref>
 
Sotakorvausten arvoa ei laskettu käyvin dollarihinnoin vaan kultadollareina vuoden [[1938]] arvon pohjalta. Kultadollarin arvon on arvioitu olevan noin 15 % normaalia dollaria korkeampi. Suomen markan arvo aleni 50,8 % vuosien 1938 ja [[1944]] välillä oli 50,8 %. Tällöin päädytään sotakorvausten 400 miljoonan dollarin kokoluokkaan Suomen markan arvon pohjalta vuonna 1944. Raskaimmillaan [[1945]]–[[1949]], sotakorvaukset sitoivat 15–16 % valtion menoista, jotka 1945 olivat noin 43 000 miljoonaa [[Suomen_markka#Uusi_markka|vanhaa markkaa]] ja [[1946]] noin 52&nbsp;000 miljoonaa vanhaa markkaa. Vuosina [[1950]]–[[1952]] sotakorvauksia olivat vielä 7–5&nbsp;% valtion menoista.{{lähde|koko kappale; luvut ja rahanarvo-/valuuttamuunnokset. 9.9.2011}}
 
Vaikka sotakorvaussopimus allekirjoitettiin joulukuussa, sotakorvausvuosi alkoi ja päättyi sen mukaan aina [[Moskovan välirauha]]n allekirjoittamisen vuosipäivänä 19. syyskuuta. <ref> Vesterinen 2012, s. 26. </ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä