Ero sivun ”Vesipääsky” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkin korjaus
Rivi 27:
'''Vesipääsky''' (''Phalaropus lobatus'') on pieni [[kurpat|kurppien]] heimoon kuuluva pohjoisten alueiden [[kahlaaja]]lintu.
== Koko ja ulkonäkö ==
Vesipääskyn pituus on 17–19 cm, paino 20-45 g. Linnun pää on musta, leuan alla on valkea kohta. Niska on punainen. Siivet ovat kirjavat. Poikkeuksellisesti naaras on isompi ja värikkäämpi kuin koiras. [[Kahlaaja]]ksi vesipääsky on siitä poikkeuksellinen, että se ruokailee uimasillaan. Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] vesipääsky on ollut 5 vuotta 14 päivää vanha.<ref>Rengastajatoimikunta 2005: Rengastajan vuosikirja 2005. – Rengastustoimisto. Helsinki.</ref> Euroopan vanhin on ollut 9 vuotta 11 kuukautta vanha [[islanti]]lainen lintu.<ref>[http://www.euring.org/data_and_codes/longevity-voous.htm Euring]</ref>
 
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] vesipääsky on ollut 5 vuotta 14 päivää vanha.<ref>Rengastajatoimikunta 2005: Rengastajan vuosikirja 2005. – Rengastustoimisto. Helsinki.</ref> Euroopan vanhin on ollut 9 vuotta 11 kuukautta vanha [[islanti]]lainen lintu.<ref>[http://www.euring.org/data_and_codes/longevity-voous.htm Euring]</ref>
 
== Levinneisyys ==
Vesipääsky pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla ja talvehtii trooppisilla valtamerillä. Euroopassa pesii 65&nbsp;000–95&nbsp;000 paria vesipääskyjä,<ref>[http://www.birdguides.com/html/vidlib/species/Phalaropus_lobatus.htm Birdguides]</ref> joista Suomessa 10&nbsp;000–20&nbsp;0007000-9000 paria.<ref name=":0">Väisänen,{{Verkkoviite|osoite Risto= Ahttp://atlas3.;lintuatlas.fi/tulokset/laji/vesip%C3%A4%C3%A4sky|nimeke Lammi,= EsaVesipääsky|julkaisu &= Koskimies,Suomen PerttiIII (1998):Lintuatlas.|julkaisija Muuttuva= pesimälinnusto.Luonnontieteellinen -keskusmuseo Otavaja ympäristöministeriö.|viitattu Keuruu= 14.12.2015|tekijä ISBN= 951-1-12663-6Valkama, Jari, Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi|ajankohta = 2011}}</ref> Maailman populaation kooksi arvioidaan 3,5 miljoona yksilöä ja lajin kanta on [[elinvoimainen laji|elinvoimainen]].<ref name="IUCN" />
 
Grönlannin, Islannin ja Koillis-Kanadan vesipääskyt pysähtyvät [[muutto]]matkallaan [[Fundynlahti|Fundynlahdelle]] (New Brunswick) Kanadan itärannikolle, ja touko-elokuussa siellä voi tavata jopa 250&nbsp;000 yksilöä.<ref>Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong.</ref> Suomeen vesipääskyt saapuvat touko-kesäkuussa. [[Muuttolintu|Syysmuutto]] alkaa jo kesäkuussa naaraiden poistumisella, koiraat ja nuoret linnut lähtevät heinä-elokuussa, ja viimeiset tavataan syyskuussa.
 
Suomessa vesipääskyä tavataan pääasiassa Pohjois-Suomessa ja pääasiallisesti se asustaa Lapin soilla. Vaihtelevaa esiintymistä on myös etelämmässä, pitkin rannikkoa [[Vaasa]]n tasolle saakka. Vesipääskyn levinneisyysalue on kahden viimeisimmän atlastarkastelun välissä supistunut voimakkaasti. <ref name=":0" /> Laji onkin Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi.
 
== Elinympäristö ==
Rivi 42 ⟶ 40:
 
== Lisääntyminen ==
Pesii usein yhdyskunnittain, joissa linnuilla ei ole omaa reviiriä. Naaras munii 3–4 munaa maassa olevaan pesään ja lähtee usein saman tien muuttomatkalle etelään. Koiras jää hautomaan ja huolehtimaan poikasista, haudonta-aika on 18-20 vrk. Poikaset oppivat lentämään 3–4 vikoonviikoon ikäisinä. Naaras saattaa munia toisen pesueen eri koiraalle.
 
== Ravinto ==