Wikipedia

Ero sivun ”Sensuuri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
rv, ei lähteettömiä mielipidekirjoituksia tänne
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee julkaisujen ennakkotarkastusta. [[Sensuuri (yhtye)|Sensuuri]] on myös yhtye.}}
[[Kuva:Censorship TMPD.png|thumb|250px|Sensuuritoimisto [[Japani]]ssa vuonna 1938.]]
Valtion'''Sensuuri''' taion sen[[valtio]]n viranomaisten suorittamaasuorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastutstatarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle, kutsutaan valtiolliseksi sensuuriksi.<ref name="Kielitoimiston sanakirja2sanakirja">”(1) sensuuri: painatteiden, elokuvien tms. (ennakko)tarkastus” {{Kirjaviite | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja | Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 |Julkaisupaikka Julkaisupaikka= Helsinki |Julkaisija Julkaisija= Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi =2004 2004| Tunniste = ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref name="WSOY:n sanakirja2sanakirja">{{Kirjaviite |Nimeke Nimeke= Iso sivistyssanakirja |Julkaisupaikka Julkaisupaikka= Helsinki |Julkaisija Julkaisija=WSOY WSOY|Vuosi Vuosi= 2005 |Tunniste Tunniste= ISBN 951-0-30879-X}}</ref> Yleis- tai puhekielessä sensuurilla voidaan tarkoittaa myös jonkin tietyn tekstin, kuvan tai vastaavan jättämistä julkaisematta.<ref name="WSOY:n sanakirja2sanakirja" />▼
'''Sensuuria''' on kaikki toiminta, jonka tarkoitus on osittain tai kokonaan vaikeuttaa, rajoittaa tai estää mielipiteen, teorian ja tiedon vapaata kulkua ja leviämistä missä tahansa suullisessa, kirjallisessa tai muussa julkisessa lähteessä kuten mediassa, internetissä tai julkisella paikalla. [[Sananvapaus]] on ideologisessa merkityksessä sensuurin vastakohta. Sensuuria voivat toteuttaa mediat, organsiaatiot, tahot, korporaatiot tai yksityiset henkilöt. Sensuurille on erilaisia perusteita, kuten "yleinen mielipide", organisaation tai tahon vakaumus, ns. epämielekäs puheenaihe tai henkilökohtainen vakaumus. Sensuurin kuten propagandankin tarkoitus on manipuloida tietoa sen kulkua ja siten hallita ja ohjailla mielipiteitä ja sitä kautta ihmismassoja.
 
[[Eurooppa|Euroopassa]] sensuuri yleistyi [[Kirjapainotaito|kirjapainotaidon]] myötä, ja ensimmäisenä sen otti käyttöön [[katolinen kirkko]]. Sen jälkeen myös valtiovalta otti käyttöön ennakkotarkastusjärjestelmän hallitsijoiden kannalta epämieluisten ajatusten ilmaisun estämiseksi. Sensuuria myös vastustettiin valistuneissa piireissä. [[Englannin kuningaskunta|Englannissa]] ennakkosensuuri poistettiin jo vuonna 1695.<ref name="Suomalainen tietosanakirja2tietosanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke = Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm | Julkaisupaikka =Espoo Espoo| Julkaisija = Weilin + Göös | Vuosi =1993 1993| Tunniste = ISBN 951-35-4478-8}}</ref> Valtiollinen sensuuri perustuu tavallisesti historiallisiin ja polittiisiin tapahtumiin ja tekijöihin. Esimerkiksi [[Natsisymboliikka]] tai Natsiaikainen tervehtimisele on nykypäivänä kielletty tai rajoitettu useissa maissa, myös sakko- tai muunlaisen rangaistuksen uhalla.▼
== Valtiollinen sensuuri ==
▲Valtion tai sen viranomaisten suorittamaa suullisten tai kuvallisten esitysten tarkastutsta, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle, kutsutaan valtiolliseksi sensuuriksi<ref name="Kielitoimiston sanakirja2">”(1) sensuuri: painatteiden, elokuvien tms. (ennakko)tarkastus” {{Kirjaviite |Nimeke = Kielitoimiston sanakirja|Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Vuosi = 2004|Tunniste = ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref name="WSOY:n sanakirja2">{{Kirjaviite |Nimeke = Iso sivistyssanakirja|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = WSOY|Vuosi = 2005|Tunniste = ISBN 951-0-30879-X}}</ref> Yleis- tai puhekielessä sensuurilla voidaan tarkoittaa myös jonkin tietyn tekstin, kuvan tai vastaavan jättämistä julkaisematta.<ref name="WSOY:n sanakirja2" />
 
▲[[Eurooppa|Euroopassa]] sensuuri yleistyi [[Kirjapainotaito|kirjapainotaidon]] myötä, ja ensimmäisenä sen otti käyttöön [[katolinen kirkko]]. Sen jälkeen myös valtiovalta otti käyttöön ennakkotarkastusjärjestelmän hallitsijoiden kannalta epämieluisten ajatusten ilmaisun estämiseksi. Sensuuria myös vastustettiin valistuneissa piireissä. [[Englannin kuningaskunta|Englannissa]] ennakkosensuuri poistettiin jo vuonna 1695.<ref name="Suomalainen tietosanakirja2">{{Kirjaviite |Nimeke = Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm|Julkaisupaikka = Espoo|Julkaisija = Weilin + Göös|Vuosi = 1993|Tunniste = ISBN 951-35-4478-8}}</ref> Valtiollinen sensuuri perustuu tavallisesti historiallisiin ja polittiisiin tapahtumiin ja tekijöihin. Esimerkiksi [[Natsisymboliikka]] tai Natsiaikainen tervehtimisele on nykypäivänä kielletty tai rajoitettu useissa maissa, myös sakko- tai muunlaisen rangaistuksen uhalla.
 
== Yleinen mielipide sensuurina ==
"Yleinen mielipide" tai "yleinen konsensus"- termiejä voidaan soveltaa sensuurin keinona. Mielipidettä tai teoriaa voidaan pitää vähäpätöisenä, sen levittämistä vaikeuttaa tai estää ja sen edustajaa vähätellä, sen nimissä, että se ei edusta ns. "yleistä mielipidettä". Tässä "Yleisen mielipiteen" tai "yleisen konsensuksen" termien käyttö ei perustu kyselyihin, eikä tutkimukseen vaan organisaation tai henkilön omaan agendaan tai käsitykseen yleisestä mielipiteestä tai propagandan ja sensuurin keinoin keinotekoisesti luotuun massamielipiteeseen. "Salaliittoteoriat" ovat yksi tunnetuimpia poliittiseen korrektiuteen perustuvista sensuurin tyypeistä. Pelkällä sanalla "salaliittoteoria" voidaan näennäisesti vähentää vastapuolen mielipiteen tai teorian uskottavuutta ja koko puheenaiheen merkitystä ilman, että se perustuu faktoihin.
 
Hallitukset ja tai suuret informaation omistamiseen pohjautuvat korporaatiot voivat [[propaganda]]<nowiki/>n ja sensuurin keinoin myös muodostaa pitkällä aikajänteellä omia ns. "yleisiä mielipiteitä" eli [[Dogmi|dogmeja]], joita voi sitten soveltaa sensuuriin tai muuhun tarkoitukseen. Poliittisia tabuja eli puheenaiheita, joista ei ole ns. "mielekästä" puhua sensuroidaan pohjautuen teoreettiseen "mielekkyyteen". Historiallisesti useat maat ovat enemmän tai vähemmän syyllistyneet historiallisten faktojen muokkaamiseen omaksi poliittiseksi edukseen. Eriävät käsitykset historiallisista faktoista näkyvät mm. koulutuksessa ja historian ymmärryksessä. Moni historiallinen fakta on myös kiistanalainen ja näin ollen voi joutua sensuurin kohteeksi maa- ja mediakohtaisesti. Esimerkiksi mikä toisessa maassa on "yleinen mielipide" voi sen vastakohta olla toisessa maassa vastaavasti "yleinen mielipide", mikä ei kuitenkaan tarkoita, että kumpikaan mielipide olisi välttämättä historiallinen fakta.
 
Myös terrorismi liittyy olennaisesti sensuuriin. Jos hallituksen keinotekoisesti muodostetun yleisen mielipiteen vastustaja yrittää levittää omaa eriävää mielipidettään ja siten vahingoittaa hallituksen uskottavuutta, voi tämä hallitus määritellä tälläisen ihmisen terroristiksi ja hallituksen viholliseksi. Tästä tunnetuin esimerkki on [[Edward Snowden]]<nowiki/>in tapaus, jossa USA luokitteli hänet terroristiksi ja etsintäkuulutetuksi, kun hän vuoti USA:n hallituksen suorittaman laittoman internet tietoliikenteen salakuuntelun julkisuuteen. Keinotekoinen yleinen mielipide oli, että USA ei kerää laittomasti internet tietoliikennetietoja.
 
== Itsesensuuri ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sensuuri”